Pekka Pajuvirta

Vantaanjoki jatkaa hidasta elpymistään, vaikka isoja ongelmia on edelleen paljon.

Yhtenä osoituksena tästä on se, että viime vuonna Vantaanjoen vesistöön nousi runsaasti meritaimenia – todennäköisesti eniten koko tunnetun ja raportoidun historian aikana.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Virtavesien hoitoyhdistys ovat tehneet esityksiä äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriölle, kunnille ja kalastusalueille.

Kutua kaukana yläjuoksulla

Virtavesien hoitoyhdistyksen tekemän Vantaanjoki vuonna 2012 -raportin mukaan paikallisten taimenten kutuhavaintoja tehtiin runsaasti eri puolilla vesistöä ja eniten vesistön alajuoksulla sekä yli 80 kilometrin päässä merestä vesistön yläjuoksulla sivujoissa ja -puroissa.

Ylimmillään kutuhavaintoja tehtiin 95 kilometrin päässä merestä pääuomassa Riihimäen Käräjäkoskella.

ILMOITUS

Vantaanjokeen nousseiden lohien määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli huomattavasti pienempi kuin muutamana aikaisempana vuotena.

Luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia löydettiin eri puolilta Vantaanjoen vesistöä vuoden 2012 sähkökoekalastuksissa.

Yhä runsaasti ongelmia

Elpymisestä huolimatta Vantaanjoella on edelleen paljon isoja ongelmia. Vuonna 2012 isot ongelmat säilyivät pääosin ennallaan. Jätevesipäästöt kuitenkin vähentyivät sekä Vantaanjoen vesistöön, että Vantaanjoen suun edustan merialueelle.

Virtavesien hoitoyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat laatineet ehdotuksen meritaimenen suojelun ja kalastuksen säätelyn tehostamisesta Se on lähetty maa- ja metsätalousministeriölle.

Ministeriössä pohditaan parhaillaan kalastusasetuksen muutosta ja lohistrategiaa, jossa käsitellään myös meritaimenen suojeluun liittyvät asiat.