Brittilehti Guardian paljasti keskiviikkona nettisivuillaan, että viranomaiset ovat salaisella oikeuden päätöksellä määränneet matkapuhelinoperaattori Verizonin jakamaan tiedot asiakkaidensa puheluista. Verizonilla on 120 miljoonaa asiakasta.
Tämä oli kuitenkin vasta alkua. Guardian ja amerikkalaislehti Washington Post ovat julkaisseet lisää tietoja verkkourkinnasta. Yhdysvaltain Kansallinen turvallisuusvirasto (NSA) pystyy suoraan seuraamaan myös useiden suosittujen nettipalvelujen kuten Googlen, Facebookin, Yahoon, Microsoftin, Applen, Skypen ja AOL:n asiakkaiden toimintaa.
Oikeusistuin on antanut NSA:lle ja liittovaltion poliisille FBI:lle luvan seurata PRISM-ohjelmalla käyttäjien kaikkia niin sanottuja metatietoja eli puheluiden tunnistetietoja, ajankohtaa, kestoa, kännykän sijaintia, soitettuja numeroita ja miten usein niihin on soitettu.
Valkoinen talo perusteli jälleen terrorismin torjunnalla.
Lupa ei koske puhelinten kuuntelemista tai viestien sisällön avaamista eikä asiakkaan henkilötietojen saamista.
Guardianissa huomautetaan kuitenkin, että jo metatiedoilla viranomaiset pystyvät hankkimaan valtavasti tietoa asiakkaan identiteetistä. Ajamalla tietoja ristiin julkisten rekisterien kanssa voidaan selvittää esimerkiksi henkilön nimi, osoite, ajokortin numero, luottotiedot ja sosiaaliturvatunnus.
Urkinta ulottuu yhdysvaltalaisten ohella myös ulkomaalaisiin, suomalaisiinkin, koska vakoiltujen yhtiöiden kautta kulkee paljon liikennettä kaikkialta maailmasta.
”Terrorismin torjuntaa”
Lehtien esitettyä vahvasti dokumentoituja tietoja urkinnasta NSA:n johto on joutunut myöntämään uutiset pääpiirteissään tosiksi.
Lehtien mukaan viranomaisilla on suora yhteys vakoiltujen yhtiöiden palvelimiin. Useat näistä yhtiöistä ovat kuitenkin kiistäneet luovuttaneensa asiakkaiden tietoja.
Presidentti Barack Obamalle skandaali on uusi isku vastaavien skandaalien sarjassa, johon liittyy muun muassa toimittajien urkkimista.
Valkoisen talon tiedottaja Josh Earnest (harvinaisen osuva nimi, tarkoittaahan se vilpitöntä) turvautui vakioselitykseen terrorismista. Hän sanoi, että urkinnan mahdollistavat lait ovat olennainen osa maan suojelemisessa terrorismin uhalta. Earnestin mukaan nämä lait ovat olleet voimassa jo useita vuosia.
Lakien perusta on George W. Bushin lokakuussa 2001 säädättämä Patriot Act, joka syyskuun 11. päivän jälkimainingeissa meni helposti läpi.
Tarkemmin viranomaisten oikeudesta seurata kansalaisten viestintää säädetään FISA-laissa (Foreign Intelligence Surveillance Act) ja sen muutoslaissa vuodelta 2008. Senaatti jatkoi viime joulukuussa lain voimassaoloa viidellä vuodella.
”Orwelliakin pahempaa”
Useat kansalaisjärjestöt ovat sanoneet, etteivät tuoreet paljastukset tulleet yllätyksenä. Järjestöt ovat epäilleet laajaa urkintaa, mutta niillä ei ole ollut aukottomia todisteita.
American Civil Liberties Union -järjestön Jameel Jaffer sanoi Guardianille, että urkinta ”ylittää Orwellin ja antaa lisää todisteita siitä, kuinka paljon perustavaa laatua olevia demokraattisia oikeuksia salaa luovutetaan ilman vastuuta toimivien tiedusteluvirastojen vaatimusten perusteella”.
Jafferin mukaan urkintaohjelma on hälyttävä, koska siinä ”valtava joukko viattomia ihmisiä on joutunut valtion virastojen jatkuvan seurannan alaiseksi”.
Entinen varapresidentti Al Gore kutsui tällaista laajaa salaista urkintaa ”vastenmieliseksi ja kauhistuttavaksi”.
”Ei mikään uusi juttu”
Patriot Actia kirjoittamassa ollut republikaanien kongressiedustaja Jim Sensenbrenner sanoi, ettei näin väljästi säännelty vakoilu ole hänen mielestään sopusoinnussa Patriot Actin kanssa. ”Miljoonien viattomien ihmisten puhelutietojen kaappaaminen on liioiteltua ja epäamerikkalaista”, hän sanoi.
Senaatin tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja, demokraattien Dianne Feinstein sanoi, että Guardianin ensimmäisenä julkaisema dokumentti Verizonin puhelutietoja koskevasta oikeuden päätöksestä ”näyttää olevan” kolmen kuukauden välein hankittava luvan uudistaminen.
Feinstein sanoi, että ”hänen tietojensa mukaan” tällainen menettely on ollut käytössä jo seitsemän vuotta.