Fellmanin pelto 1918

Kansalaissodan lopulla noin 30 000 punaista oli saarrettu Hämeenlinnan ja Lahden välille. Heidät kerättiin Suomen suurimmaksi punavankien kokoomaleiriksi Lahteen Fellmanin kartanon pellolle.

Heistä lähes kolmasosa pääsi pakenemaan, mutta noin 22 000 ihmistä, joukossa paljon naisia ja lapsia, jäi vangiksi.

Leiriläiset odottivat tuomiota taivasalla. Tuhansia vankeja kuoli nälkään ja nopeasti leviäviin tauteihin. Satoja teloitettiin Mustamäen hautausmaalle ja myöhemmin myös Hennalan kasarmilla.

Sodassa kuoli yli 27 000 punaista, heistä lähes 12 000 vankileireillä. Valkoisia menehtyi 5 100. Muita kuolinuhreja oli yli 2 200.

Fellmanin pellon traagiset tapahtumat saavat sovinnollisen ja rauhallisen muodon elävässä taideteoksessa.

Taiteilija Kaisa Salmi tunnetaan näyttävistä ja yleisöä lähelle tulevista teoksista. Hän on kukittanut eduskuntatalon portaat, tuonut Kampin kauppakeskuksen edustalle valtavan röykkiön muoviroinaa ja vallannut viikoksi kadunpätkän vastalauseena kulutuskulttuurille.

ILMOITUS

Tulevana sunnuntaina Salmi kokoaa tuhansia ihmisiä eläväksi monumentiksi lahtelaiselle pellolle. Toukokuussa vuonna 1918 samalla paikalla oli Suomen suurin punavankien kokoomaleiri.

Innoituksena teokselle ovat toimineet muun muassa Yrjö Kallisen kirjeet. Myös taiteilijan oman suvun tarinat saivat Salmen kiinnostumaan vuoden 1918 tapahtumista.

Viimeinen sytyke oli toteutumatta jäänyt taideteos viime keväältä.

Liian provosoivaa

Salmi olisi halunnut kukittaa Kiasman edustalla olevan Mannerheimin patsaan punaisilla neilikoilla. Teoksen toteuttamiselle annettiinkin ensin lupa, mutta lopulta se kiellettiin vetoamalla siihen että patsas saattaisi vahingoittua.

Todellinen syy oli Salmen mielestä poliittinen. Punaiset kukat ja Mannerheim koettiin liian provosoivaksi yhdistelmäksi. Tapaus jäi mietityttämään ja nyt Salmi käsittelee sisällissotaa kukkien sijaan ihmisistä, liikkeestä ja äänestä muodostuvalla teoksella.

Jokainen teokseen osallistuja jättää myös jälkensä historiaan, kun tapahtuma kuvataan elokuvaksi. Teos on samalla osa Salmen väitöskirjatutkimusta.

– Uskon että taiteen ja performanssin kautta on turvallista käsitellä asioita. Se voi luoda sovintoa.

Salmi sanoo, ettei tarkoituksena ole repiä haavoja auki.

– Tiedän että tämä on herkkä aihe monelle.

Ennemminkin kyse on historian tutkimisesta, ymmärtämisestä ja lopulta hyväksymisestä.

Historian tunteminen auttaa myös tulevaisuuden rakentamisessa. Yksi Euroopan tulevaisuuden yllä leijuvista harmaista pilvistä on Salmen mielestä nuorten kasvava työttömyys.

Marseljeesin sanat uusiksi

Sunnuntaina paikan päällä apulaisohjaajina toimii joukko vapaaehtoisia, joiden kanssa on harjoiteltu etukäteen.

– Osa on mukana enemmän kiinnostuksesta taiteeseen, osalla on vahva tunneside Fellmanin pellon tapahtumiin oman historiansa kautta, kertoo Salmi.

Tasa-arvoiseksi ja yhteisölliseksi kuvaamassaan taideteoksessa on hänen mukaan kyse myös kehollisesta muistamisesta. Hanna Brotheruksen suunnitteleman koreografian liikkeissä käsitellään vihaa, rakkautta, sovintoa ja rauhaa.

Performanssissa myös lauletaan yhdessä. Heikki Salo on kirjoittanut sitä varten uudet sanat Marseljeesiin. Esilaulajina toimivat muun muassa Mikko Kuustonen ja Kaisa Korhonen.

Osallistujilta ei vaadita esiintymiskokemusta ja mukaan voi tulla, vaikkei olisi ilmoittautunutkaan.

Harjoituksissa on jo koettu liikuttavia ja koskettavia hetkiä ja Kaisa Salmi uskoo, että sellaiseksi muodostuu myös sunnuntain tapahtuma.

– Tämä voi on suuruudenhullua puhetta, mutta toivoisin teoksen vahvistavan suomalaista identiteettiä, sitä kautta että tehdään sovinto oman historian kanssa.

Fellmanin pelto. 22 000 ihmisen elävä monumentti su 28.4. klo 13.30 Fellmaninpuisto, Lahti. Osallistujia pyydetään pukeutumaan tummiin vaatteisiin. Tapahtumaan voi osallistua, vaikkei siihen olisi ilmoittautunut etukäteen.

Osallistumisohjeet https://www.facebook.com/FellmaninPelto/info

Kansan Uutisten Viikkolehti kertoo ensi viikolla tapahtuman tunnelmista.

Fellmanin pelto 1918

Kansalaissodan lopulla noin 30 000 punaista oli saarrettu Hämeenlinnan ja Lahden välille. Heidät kerättiin Suomen suurimmaksi punavankien kokoomaleiriksi Lahteen Fellmanin kartanon pellolle.

Heistä lähes kolmasosa pääsi pakenemaan, mutta noin 22 000 ihmistä, joukossa paljon naisia ja lapsia, jäi vangiksi.

Leiriläiset odottivat tuomiota taivasalla. Tuhansia vankeja kuoli nälkään ja nopeasti leviäviin tauteihin. Satoja teloitettiin Mustamäen hautausmaalle ja myöhemmin myös Hennalan kasarmilla.

Sodassa kuoli yli 27 000 punaista, heistä lähes 12 000 vankileireillä. Valkoisia menehtyi 5 100. Muita kuolinuhreja oli yli 2 200.