Jussi Joentausta

Uudistuksen piti koskea vain muutamaa yritystä, koskeekin ehkä tuhansia.

Närkästystä herättänyt, hallituksen kehysriihessään viime viikolla muotoilemasta osinkoverouudistuksesta johtuva listaamattomien yritysten omistajien verohuojennus ei ehkä toteudukaan sellaisenaan.

Keskiviikkona hyväksyessään valtion talouden kehykset hallitus teki päätökseen varauman, joka mahdollistaa asiaan palaamisen.

Sen mukaan ”yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä budjettiriiheen 2013 mennessä arvioidaan uudistuksen kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset. Kasvun, työllisyyden ja tulonjaon kannalta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tekee tarvittaessa lisätoimia”.

Vaillinaisin tiedoin

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) toteaa, että vasemmistoliiton mielestä nyt tehty varauma on oleellisen tärkeä.

– Uudistukseen jäi se ongelma, että isoimpien listaamattomien yritysten osinkotuloverotus kevenisi, hän sanoi keskiviikkona.

ILMOITUS

Kehysriihessä päätettiin, että vaikka osinkoverotus kiristyy, verohuojennus tulee omistajien osingoille, jotka ovat korkeintaan kahdeksan prosenttia listaamattoman yhtiön nettovarallisuudesta. Veroja niistäkin maksettaisiin, mutta vain kahdeksan prosenttia. Muuten osinkoveroa ollaan nostamassa 30 prosenttiin nykyisestä 21 prosentista.

Samalla poistettiin 60 000 euron katto tuloista, joita näistä osingoista voi saada. Se on eniten kuohuttanut, sillä näin todelliset hyötyjät olisivat suurten listaamattomien yritysten omistajat. Esimerkkinä on mainittu perheyritys Fazer.

Arhinmäki toteaa hallituksen tehneen viime viikolla päätöksensä vaillinaisin tiedoin.

– Silloin tieto oli, että kyse olisi vain muutamasta yrityksestä, mutta nyt on käynyt ilmi, että kyse on pikemminkin sadoista, todennäköisesti tuhansista yrityksistä.

Hänestä tässä on merkittävä kupru.

– Ei voi olla oikein, että kaikkein suurimmilla yrityksillä osinkoverotus kevenee samaan aikaan, kun se kiristyy muilla. Tässä on porsaanreikä, jollaista vasemmisto ei voi hyväksyä, Arhinmäki sanoo.

Hän uskoo, että varauman edellyttämän tarkastelun jälkeen porsaanreiät tukitaan.

Panoksia työllistämiseen

Arhinmäki pitää verouudistuksen lähtökohtaa hyvänä.

– Yritysten yhteisövero alentuu, jolloin niillä on mahdollisuus työllistää, investoida ja luoda kasvua, mutta samaan aikaan voittojen ulosottaminen tulee kalliimmaksi osinkoveroa kiristettäessä. Näin on järkevämpää investoida ja työllistää kuin ottaa maksimaalisesti voittoa ulos. Tai jos voittoa otetaan ulos, verotetaan nykyistä tiukemmin, hän sanoi.

Arvion mukaan uudistus tuo osinkoverotuloja valtion talouteen noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Massiiviset säästöt uhkasivat

Arhinmäki on tyytyväinen siihen, että kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet jäivät 600 miljoonaan euroon, vaikka hallitusohjelman niin sanottu perälauta olisi merkinnyt paljon suurempia summia, jopa 2–3 miljardia euroa.

– Olemme koko ajan sanoneet, että talouspoliittisesti ei ole järkevää tehdä sopeutustoimia, joita perälaudat olisivat vaatineet. On tärkeää että velkaantuminen saadaan käännettyä, mutta yhden prosentin tavoite olisi vaatinut niin massiivisia säästöjä, että olisimme ajautuneet samanlaiseen kierteeseen kuin Etelä-Euroopassa ja Britanniassa on nähty. Niissä säästöt ovat heikentäneet taloutta ja siksi on jouduttu tekemään taas uusia säästöjä, Arhinmäki sanoi ja totesi, että nyt tehty sopeutus näyttää riittävän velkaantumisen kääntämiseen pienenemään..

– Minusta on tärkeää, että koko hallitus näki tämän.