Lehtikuva/ Markku Ulander

Kansanedustajat kehuvat sisulaisuuden nostaneen perussuomalaiset suurten joukkoon.

Kansallismielisen Suomen Sisun uudeksi puheenjohtajaksi valitun kansanedustaja Olli Immosen mukaan järjestön strateginen tavoite oli nousta eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa. Immonen ja useita muita sisulaisia valittiinkin perussuomalaisten ryhmään. Rasismituomioita saaneet sisulaisetkin ovat saaneet jatkaa ryhmässä, mikä on herättänyt kansainvälistäkin huomiota.

Vaaleissa saavutetun tavoitteen jälkeen Suomen Sisu asettui lepäämään hetkeksi, mutta nyt se on aktivoitumassa uudelleen, sunnuntaina puheenjohtajaksi valittu Immonen kirjoittaa järjestön verkkosivuilla.

”Vastavoima ääriliikkeille”

Immonen asettaa tavoitteekseen puhdistaa järjestön tahrattua mainetta. Hänen mukaansa Suomen Sisu tarjoaa maltillisen vaihtoehdon ja vastavoiman kaikenlaiselle poliittiselle ääriliikehdinnälle.

”Suomen Sisun tulee puolustaa myös jatkossa sananvapautta ja uskaltaa lausua ääneen ne yhteiskunnalliset epäkohdat, joista kansa tietää totuuden, mutta eliitti vaikenee. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi massamaahanmuuton, monikulttuurisuuden ja maamme islamisoitumisen ongelmat, pakkoruotsi sekä kansallisvaltiomme suvereniteettia murentava EU-politiikka”, Immonen luettelee.

Vuonna 1998 perustetussa Suomen Sisussa on Immosen mukaan 700 jäsentä.

ILMOITUS

”Puhutuin poliittinen voima”

Suomen Sisun sunnuntaisille suurkäräjille osallistunut Immosen puoluetoveri Jussi Halla-aho on blogissaan julkaissut kokouksessa pitämänsä puheenvuoron. Halla-ahon mukaan järjestön onnistunut keskeinen strateginen tavoite oli ”skenen haltuunotto”.

”Vuonna 2000 kansallismielisyys ja kriittinen suhtautuminen maahanmuuttokysymykseen oli yleisessä tajunnassa synonyymi valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimelle. Tänä päivänä kansallismielisyys on yksi puhutuimmista poliittisista voimista”, hän perusteli.

”Tärkeä rooli perussuomalaisten kasvussa”

Myös Halla-ahon mukaan sisulaisuus oli keskeinen tekijä perussuomalaisten nousussa suurten puolueiden joukkoon. Hän kirjoittaa, ettei ilman Sisua ja sen piirissä 2000-luvun alkupuolella käytyä keskustelua ”olisi minua eikä kymmeniä muita kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja”.

”Uskallan myös sanoa, että Sisulla, sen piirissä kasvaneiden poliitikkojen kautta, on ollut tärkeä rooli perussuomalaisten kasvussa puolen prosentin puolueesta 20 prosentin puolueeksi”.

Suomen Sisun kokousta vastusti sunnuntaina muutaman kymmenen mielenosoittajan joukko. Halla-aho kirjoittaa olevansa ”hieman yllättynyt, ettei tämän päivän lehdissä ole lainkaan käsitelty äärivasemmiston ääneenlausuttuja pyrkimyksiä häiritä ja sabotoida laillisen yhdistyksen laillista kokousta. Mielenosoituksesta ei ollut tehty asianmukaista ilmoitusta poliisille. Suuri osa mielenosoittajista oli peittänyt kasvonsa. Ilman poliisin mittavaa läsnäoloa kokousta ei ylipäänsä olisi voitu pitää”.