Turkistarhalla Kokkolassa pari viikkoa sitten vieraillut vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen arvioi, että eläimet kärsivät tarhauksesta niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hän puhui asiasta tiistaina, kun kansalaisjärjestöt luovuttivat eduskunnalle Suomen ensimmäisen kansalaisaloitteen. Se koskee turkistarhauksen lopettamista.
– On väärin vangita viattomia eläimiä häkkeihin vain siksi, että jotkut haluavat ostaa itselleen niiden turkkeja, Pekonen sanoi.
Hän totesi, että tarhoilla tarhoilla yritetään taata eläimille lajityypillinen elämä, mutta jää se köyhäksi.
– Minkeillä ei ole mahdollisuutta uida, ketuilla kaivaa tai supikoirilla nukkua talviunta, koska maahan kaivautuminen ja uiminen aiheuttavat eläimen turkkiin muutoksia, jotka saattavat olla tuottajalle epäedullisia, Pekonen kertoi.
– Tarhatuilla eläimillä esiintyy käytöshäiriöitä ja apatiaa, sekä muun muassa liikalihavuutta ja vääntyneitä jalkoja.
Pekonen vaati myös turkiseläinten terveydenhoidon painottamista eläinlääkäreiden koulutuksessa.
– Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi osaamista ja tarhaajien onkin vaikea saada eläinlääkäriä käynneille. Esimerkiksi Tanskassa eläinlääkäri vierailee tarhoilla jopa neljä kertaa vuodessa.
Pekonen ennusti, että tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta luopumista ilman suuria uudelleentyöllistymisongelmia.
– Tarhaajista yli puolet on jo yli 53-vuotiaita. Jos tarhaus kiellettäisiin siirtymäajan jälkeen, olisi suurin osa tarhaajista tuolloin jo eläkeiässä.