Lehtikuva/ Janne Nousiainen

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson pitää selvänä, että nyt suojelupoliisin tulee kiinnostua aiempaa vakavammin Suomessa toimivista äärioikeistolaisista ryhmistä.

Andersson oli keskiviikkona esittelemässä Äärioikeisto Suomessa -kirjaa Mikael Brunilan kanssa Jyväskylän kirjastossa, kun kolme äärioikeistolaisiksi tunnistettua miestä pyrki kirjatilaisuuteen, jonne heitä ei kuitenkaan päästetty. He aloittivat tappelun, jossa yksi tilaisuuden järjestysmies sai puukoniskun selkäänsä.

Viime viikolla sisäministeriö arvioi, että äärioikeistolaiset ryhmät ovat Suomessa harmittomia.

– Näin väitetään yhä, vaikka Jyväskylän tapahtuma ei ole yksittäinen, Andersson sanoo.

Vasemmistonuorten puheenjohtajalle tulee uhkaavaa palautetta välillä suoraan ja välillä sitä löytää netissä.

– Tilanne oli totta kai järkyttävä. Se, että hyökkääjät olivat varustautuneet puukoilla ja pulloilla, on eri asia kuin mitä olemme aiemmin nähneet.

Ei yksittäistapaus

Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen kohdistunut väkivalta ei lopeta kirjan tekijöiden Li Anderssonin, Mikael Brunilan ja Dan Koivulaakson esiintymisiä kirjan tiimoilta.

ILMOITUS

– Tilaisuuksia on tulossa, Andersson sanoo.

– Olemme tähän asti jakaneet ja hoitaneet niitä yksinkin. Jää nähtäväksi, miten jatkossa toimimme.

Andersson kiittää tilaisuuden järjestäjiä siitä, että nämä olivat varautuneet hyökkäykseen.

– Olemme tosi kiitollisia siitä, että turvallisuusjärjestelyt oli hoidettu erittäin hyvin ja järkkärit onnistuivat estämään sen, että tyypit olisivat päässeet saliin, jossa oli 80 ihmistä suljetussa tilassa kuuntelemassa luentoa. Siitä kaikki kiitos paikallisille toimijoille, Andersson sanoi torstaiaamuna.

Tilaisuuden järjestivät JKLDIY, Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ja Vasemmistonuoret.

Andersson toteaa, että viime kesänä Koivulaaksoon Oulussa kohdistuneen kaasusumutehyökkäyksen jälkeen turvallisuuskysymyksiin on kiinnitetty enemmän huomiota.

– Nämä eivät ole yksittäistapauksia. Kun on ollut fasismin vastaisia kulkueita ja mielenosoituksia, Suomen vastarintaliikkeen toimijoita on ollut paikalla. He haluavat osoittaa läsnäolollaan, että seuraavat meidän tekemisiämme, Andersson arvioi.

Uhkailua

Andersson ei osaa sanoa, miksi juuri kirjaan liittyviin tapahtumiin kohdistetaan väkivaltaa.

– Ehkä väkivallalla pyritään luomaan sellaista pelkoa, että ihmiset jättäisivät tulematta tilaisuuksiin.

Hän ja kirjan muut tekijät ovat saaneet paljon palautetta äärioikeiston suunnalta kirjastaan.

– Keskiviikon hyökkääjistä en tiedä, mutta siitä porukasta jotkut ovat selkeästi lukeneet kirjan, Andersson sanoo.

– Sieltä on tullut positiivistakin palautetta erityisesti kirjan alkuosasta, jossa käsitellään fasismin luonteen retorista ja teoreettista muutosta.

Iso osa palautteesta on kuitenkin ollut uhkaavaa.

– Se on kohdistunut eniten Daniin. Hän ilmeisesti järkyttää ihmisiä, Andersson sanoo.

– Mutta meidät muutkin on huomioitu.

Miehiä uhkaillaan turpaanvetämisellä. Andersson arvelee naiseutensa vuoksi välttyneensä tältä. Hän arvelee myös, että julkisuus osaltaan suojelee.

– Nytkin kohteeksi joutuivat tapahtuman järjestäjät, emme me kirjoittajat. Helsingin, Jyväskylän tai Tampereen anarkisteilla on varmasti suurempi vaara joutua väkivallan kohteeksi kuin minulla.

Miten niin äärivasemmistolainen?

Andersson toteaa, että uhkailun kohteeksi joutuminen ei ole hänelle uutta.

– Vasemmistonuorten puheenjohtajalle tulee uhkaavaa palautetta välillä suoraan ja välillä sitä löytää netissä.

Anderssonin mielestä poliittinen uhkailu pitää nyt ottaa aiempaa vakavammin. Äärioikeiston toimia ei voi sivuuttaa.

– Kirjaa tehdessä selvitimme muun muassa, että Suomen vastarintaliikkeen toimijoilla on väkivaltatuomioita maahanmuuttajiin kohdistuneista teoista. Niitä ei kuitenkaan käsitellä poliittisina tekoina.

Nyt uhka liittyy selkeästi poliittisiin toimijoihin. Andersson huomauttaa esimerkiksi Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen kiirehtineen kommentoimaan keskiviikon puukotuksen jälkeen, että on syytä välttää niin äärioikeiston kuin äärivasemmiston tilaisuuksia.

– Näin hän puhuu yleisestä, kirjastossa järjestetystä tilaisuudesta, jossa puhuttiin kirjasta, Andersson ihmettelee.

– Sitä ei voi määritelmällisesti mitenkään leimata äärivasemmiston tilaisuudeksi.

Andersson toteaa, olevansa vasemmistolainen, ei äärivasemmistolainen.

Hän ei myöskään tunne suomalaista äärivasemmistolaista terroria, joka on nostettu keskusteluun vastapooliksi keskiviikon tapahtumien yhteydessä.

– Ei Suomessa ole mielestäni väkivaltaisia vasemmistolaisia ryhmiä tai vasemmistoterroria. Väite ei perustu mihinkään. Mutta on ollut lukuisia tapahtumia, joissa on ollut Suomen vastarintaliikkeen edustajia paikan päällä valmiina käyttämään väkivaltaa. Täten voisi jo puhua äärioikeistolaisen ryhmittymän muodostamasta uhasta.