Annika Lapintie poistaisi kouluista uskonnon opiskelun. Tai uskomukset, kuten hän ilmaisee asian.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Annika Lapintie tarjoaa kouluihin elämäntietoa uskonnon sijaan. Juristin koulutuksen saanutta Lapintietä kummastuttaa se, että esimerkiksi lukiossa pakollisia yhteiskuntaopin kursseja on kaksi, kun samaan aikaan uskontoa on kolme, eikä lakitietoa yhtään pakollista kurssia.

– Hiljakkoin julkistettiin kysely, jossa kävi ilmi, että suomalaiset eivät tiedä, miten keskeisiä yhteiskunnan päätöksiä tehdään. Iso osa vastanneista ei osannut nimetä hallituspuolueita, hän taustoittaa blogissaan torstaina.

– Tutkijan mukaan tieto lisääntyy, jos ihmisillä on aito motivaatio seurata politiikkaa.

Lisää yhteiskuntaoppia

Lapintie muistuttaa siitä, että pohja yhteiskunnalliselle kiinnostukselle luodaan kouluissa. Osasyy heikolle yhteiskunnallisten asioiden tuntemukselle on hänestä se, että yhteiskuntaoppia on niin vähän kouluissa.

– Uskonnon opetuksen yhteydessä käsitellään tärkeitä kysymyksiä, ja oppilaat saavat hyödyllistä tietoa eettisestä ajattelusta, eri maailmankuvista, kulttuurista, yhteiskunnista ja historiasta, turkulainen kansanedustaja sanoo.

ILMOITUS

– Nämä kaikki asiat voitaisiin aivan hyvin sisällyttää muihin oppiaineisiin, yhteiskuntaoppiin ja tunnustuksettomaan elämänkatsomustietoon. Näin asiat voitaisiin nähdä laajemmassa yhteydessä.

Uskonto liian kallista

Lapintien mielestä uskonnon opetuksen usein käytetty perustelu, jonka mukaan siinä opetetaan suomalaista kulttuuria myös maahanmuuttajille, ontuu.

– Todellisuudessa uskonnonopetus toimii kotoutumista vastaan: erilaisuuden leima korostuu, kun uskontotunti merkitsee käytännössä viikoittaista ohjetta ”maahanmuuttajat ulos luokasta”, hän toteaa.

– Opetuksen pilkkominen lukuisiin uskontoryhmiin tuhlaa myös kohtuuttomasti koulujen niukkoja resursseja.

Suunta oikea

Lapintie pitää oikeansuuntaisena kehityksenä sitä, että viime vuonna perusopetuksen tuntijakouudistuksessa uskonnon määrää hieman vähennettiin.

– Uskonnon opetus tulisi kouluissa korvata kokonaan elämänkatsomustiedolla, hän arvioi.

– Tällöin voitaisiin opettaa lapsia ja nuoria tuntemaan eri uskontoja ja kulttuureja. Elämänkatsomustieto sopisi hyvin osaksi yhteiskuntaoppia.