Vasemmistonaiset muistuttaa hallitusta peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) viime marraskuisesta lupauksesta tehdä turvakotipalvelut lakisääteiseksi sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä.
– Tärkeintä on, että laissa puhutaan nimenomaan turvakodeista palveluineen eikä pelkistä turva-asunnoista, Vasemmistonaisten puheenjohtaja Saila Ruuth toteaa.
Järjestö muistuttaa siitä, että väkivaltaa kotoaan paennut tarvitsee turvallisen asumisen lisäksi ammattitaitoista kriisiapua sekä monenlaista tukea, apua ja neuvontaa päästäkseen jaloilleen. Myös väkivallan tekijälle on oltava tarjolla terapiaa ja apua. Turva-asunnoissa ei ole mitään näistä.
Subjektiivinen oikeus
Järjestö pitää perustavana puutteena sitä, ettei turvakodeista ole säädöksiä lainsäädännössä. Näin ollen kuntien on ollut vaikea saada valtionosuuksia turvakotitoimintaa varten. Jo vuosia turvakotien toiminta onkin nojannut hankerahoituksella toimiviin kolmannen sektorin toimijoihin, ennen kaikkea Ensi- ja turvakotien liittoon.
– Jokaisella ihmisellä täytyy kuitenkin olla oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, joten subjektiivinen oikeus turvaan on säädettävä lailla, jotta turvakotien rahoitus saadaan kuntoon, Ruuth huomauttaa.
– Valtionosuuksien on oltava korvamerkittyjä. Silloin rahat todella menevät turvakoteihin ja toiminta saadaan vakaalle ja pitkäjänteiselle pohjalle. Lisäksi valtion on valvottava, että kunnat toteuttavat velvollisuutensa.
Vasemmistonaiset edellyttää myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulualan ammattilaisten koulutusohjelmiin on lisättävä väkivaltatyön osaamista, jotta väkivaltaa osataan tunnistaa ja käsitellä.
Syksyllä 2012 Suomessa on noin 120 turvakotipaikkaa, kun Euroopan neuvoston suosituksen mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla 530.