Viivi Lindholm

Tero Ruukki teki kaiken niin kuin pitää. Sitten hän menetti oikeuden työttömyysetuuteen.

Hämeenlinnalainen Tero Ruukki on kasvanut pätkittäiseen työelämään. Valmistuttuaan muotoilijaksi vuonna 2005 hän on työskennellyt työsuhteessa ja freelancerina.

Tammikuussa 2012 Ruukki kuuli työvoimakoulutuksessa, että tarjolla oli hänen koulutustaan vastaavaa kuvankäsittelyä. Tehtävään haettiin freelanceria.

Hän päätti tehdä sopimuksen laskutusosuuskunta Eezyn kanssa. Osuuskunnan kautta työskentely on yleinen tapa laskuttaa palkkio lyhyistä toimeksiannoista. Työntekijän ei tarvitse perustaa yritystä ja hän säilyttää oikeutensa työttömyyspäivärahaan.

Ruukki tiedusteli vielä te-toimiston ja työttömyyskassansa suhtautumista osa-aikaiseen työhön. Hänelle vakuutettiin, että soviteltua päivärahaa voidaan maksaa.

Kuvankäsittelijän työt alkoivat huhtikuussa 2012. Aluksi kaikki sujui odotetusti.

ILMOITUS

Teillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen…

Kesäkuussa postissa saapui ikävä yllätys. Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan päätöksessä luki: ”Teillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska työnantajallanne ei ole mahdollisuutta valvoa työaikaanne, joten työttömyyskassa ei pysty toteamaan, täytättekö sovitellun työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.”

– Tyrmistyin, että mistä ihmeestä on kyse, Ruukki sanoo.

Eezy avusti Ruukkia valituksen tekemisessä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta palautti valituksen työttömyyskassaan, joka oikaisi päätöksensä itse. Elokuun lopussa kassa lupasi sittenkin maksaa päivärahat.

Työnsä Ruukki oli kuitenkin joutunut jo lopettamaan. Työttömyyskassa oli ilmoittanut, että Eezyn kautta työskennellessään hänen päivärahansa olisi katkolla.

– Heinäkuun olin taloudellisesti tiukoilla. Eniten häiritsi, että en voinut mitenkään ennakoida päätöstä, ja työ piti keskeyttää, Ruukki sanoo.

Ei kerrytä työssäoloehtoa

Kului aikaa, mutta rahaa ei vieläkään kuulunut. Kun Ruukki kysyi kassastaan syytä, hänelle sanottiin, että vielä piti selvittää, kertyikö työstä työssäoloehtoa.

Lopulta päivärahat maksettiin, mutta kassa määritteli osuuskuntatyön ”omaksi työksi”, joka ei kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehdon kertymisellä on merkitystä ansiosidonnaisen päivärahan maksamiselle, jos työttömyys kestää pitkään.

Jos Tero Ruukin työttömyys olisi jatkunut, hän olisi pudonnut pois ansiosidonnaiselta vuoden 2013 alussa. Marraskuussa Ruukki sai kuitenkin töitä henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Sopimus on tehty puoleksi vuodeksi, ja hän on tilanteeseensa tyytyväinen.

Vasemmisto ei ymmärrä työn muutosta

Työttömyyskassansa menettelyyn hän on hyvin pettynyt.

– Kun yrittää tehdä kaiken säntillisesti, maksaa verot ja eläkkeensä, niin miksi asioista tehdään vaikeaa? Toivoisi, että nimenomaan työttömyyskassasta ja ammattiliitosta löytyisi tukea aktivoitumiselle. Työttömyys on jatkuvaa taiteilua kaltevalla pinnalla.

Kokemuksistaan viisastuneena Ruukki aikoo erota puukassasta ja liittyä Yleiseen työttömyyskassaan.

– Tapahtumat ovat vaikuttaneet poliittisiin näkemyksiini. Vasemmistossa ei ole ymmärretty, että työelämä on muuttunut. Varsinkin luovilla aloilla osuuskuntatyö on tosi iso kysymys.

Perjantaina 11. tammikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta vastaa osuuskunta Eezyn esittämään arvosteluun. Lisäksi jutussa ennakoidaan työttömyysturvalain uudistamisen vaikutuksia itsensä työllistäjien kannalta.