Kreikan vasemmistopuolue Synaspismosin nuorisojärjestön 29-vuotias puheenjohtaja, ateenalainen Nasos Iliopoulos opiskelee tietojenkäsittelytiedettä yliopistolla ja on jo valmistunut maisteriksi valtiotieteestä. Hän työskentelee yksityisenä opinto-ohjaajana ja haluaa tulevaisuudessakin opetukseen liittyvän ammatin.
– Politiikassa minua inspiroi se suora vaikutus yhteiskuntaan, jota omalla toiminnallaan voi saavuttaa. Vastuuntunne, joka tulee tarpeesta muuttaa vääryyksiä.
Iliopoulos on osallistunut Synaspismosin nuorten toimintaan kymmenen vuotta ja kolme viime vuotta hän on toiminut puheenjohtajana.
Suuryhtiöiden verotus laski 50:stä prosentista 20:een.
Positiivista radikalismia
Synaspismosin nuoret ovat samanaikaisesti osa emopuoluettaan ja Suomen Vasemmistonuorten tapaan aivan itsenäinen organisaatio omine päätäntätapoineen. Nuorisoliike toimii kuitenkin emopuolueensa asettamissa kehyksissä.
Nasos Iliopoulos kuvailee omaa ideologiaansa radikaalivasemmistolaiseksi vaikka tietää, että joissakin Euroopan maissa sanalla radikaali voi olla negatiivinen sävy ja se saatetaan liittää esimerkiksi Hamas- ja Hizbollah-järjestöihin.
– Kreikan vasemmistossa sanalla viitataan vaihtoehtoiseen toimintatapaan, ei äärimmäisyyksiin. Kuulumme suuntaukseen, joka eroaa täysin sosialidemokraattisuudesta, stalinismista ja dogmaattisuudesta. Tämän suuntauksen aloittivat liberaalit liikkeet. Olemme voimakkaasti sitoutuneita kaatamaan kapitalismin ja luomaan solidaarisuudelle ja ihmisten, ei markkinoiden, tarpeille perustuvan yhteiskunnan.
Synaspismosin nuorilla on ollut erittäin tärkeä rooli jokaisessa maanlaajuisessa nuorisoliikkeessä 2000-luvulla.
Vihreää ja vasenta
Vasemmistolainen opiskelijaliike on onnistunut myös torjumaan koulujen yksityistämisen laajoilla mielenosoituksillaan.
– Toimimme lisäksi Kreikan antifasistisessa liikkeessä, ympäristöliikkeessä ja olemme mukana puolustamassa peruspalveluita kaupunginosissa ja naapurustoissa. Teemme myös yhteistyötä ammattiliittojen kanssa taistellen työläisten oikeuksien puolesta.
Kreikan vasemmistolla ei ollut juurikaan vihervasemmistolaista perinnettä ennen Synaspismos-puoluetta. Iliopoulos kertoo sen olevan ensimmäinen puolue, joka otti ympäristöasiat osaksi ohjelmaansa.
– Esimerkiksi Thessalonikissa vastustamme kultakaivoksen rakentamista, hän kertoo.
Iliopoulos painottaa, ettei parlamentaarinen vasemmistopuolue halua tulla yhdistetyksi useisiin niistä liikkeistä, joiden kanssa Synaspismosin nuoret tekevät yhteistyötä.
– He kokivat liikaa eroavaisuutta toimintatavoissa. Me puolestaan uskomme, että parlamentaariset ja ruohonjuuritason vaikutustavat on mahdollista yhdistää. Ruohonjuuritason liikkeet ovat järjestömme juuret mutta uskomme, että kannattaa ottaa myös askel poliittisen kentän suuntaan, jotta pystyy muuttamaan voimasuhteita sieltäkin käsin. Vaalitaistelu ja kaduilla taisteleminen ovat toisiaan täydentäviä toimintatapoja.
Iliopoulosin mielestä on jo voitto, että vasemmistolaisten puolueiden koalitio Syriza on nostanut kannatusprosenttiaan eduskuntavaaleissa vuoden 2007 viidestä prosentista viime kesän 27 prosenttiin. Vasemmiston nousu on huomattavissa muissakin Euroopan maissa, joissa on ymmärretty koalitioiden ja yhteistyön tärkeys.
– Espanjan Galiciassa, erittäin konservatiivisella ja oikeistolaisella alueella, oli juuri paikalliset vaalit ja siellä päätettiin koota “Galician Syriza”. Laajan vaaliliiton seurauksena vasemmiston kannatus nousi 0,9 prosentista 14 prosenttiin, kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Kriisi tekosyynä
Talouskriisi ei ole Iliopoulosin mielestä pelkästään yksin Kreikan, vaan koko rakenteellisen kapitalismin. Talouskriisin alussa Kreikan velka oli 120 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoden 2013 aikana se ylittää 190 prosenttia.
– Joillakin Kreikan poliitikoilla ja yritysjohtajilla ei ole tavoitteena vähentää velkaa. Sitä pidetään tekosyynä ja instrumenttina alhaisille palkoille yksityisellä sektorilla, millä taas ei ole mitään tekemistä velanmaksun kanssa, Iliopoulos muistuttaa.
Vuosina 1993–2008 Kreikan bruttokansantuote nousi 60 prosenttia, mutta velka ei vähentynyt, koska noina vuosina suuryhtiöiden verotus laski 50:stä prosentista 20:een. Iliopoulosin mielestä kriisi ei ole koko kansan aiheuttama, vaan velka johtuu paljolti kaikkein rikkaimpien aikoinaan saamista verohelpotuksista.
– Vuodesta 2011 maamme 500 suurinta yritystä on nostanut tuottojaan kymmenellä prosentilla. Myös Kreikan tuottavuus on Euroopan keskitasolla. Kreikkalaiset eivät siis ole laiskoja, eikä konflikti ole maiden välinen, vaan uusliberalismin aiheuttama.
Kriisistä selvitään Nasos Iliopoulosin mukaan kaatamalla nykyinen hallitus ja sen politiikka sekä yksityispankit, neuvottelemalla paremmat työehdot ja luomalla oikeasti demokratiaan perustuva systeemi.
– Suomessa ja missä tahansa muuallakin voi auttaa Kreikkaa taistelemalla uusliberalismia vastaan. Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti!