”Näin käy kun ei ole kokemusta, eikä itseluottamusta! Munat pitää ansaita! Olet olevinasi vasemmistolainen, mutta käytöksesi on yhtä öykkärimäistä kuin oikeistolaisten”.
Siinä torstaiaamun näyte – yksi monesta – palautteesta, jollaista liikenneministeri Merja Kyllönen on viime päivinä saanut ja jonka perusteella hän on arvioinut, että hänen kohteluunsa vaikuttaa se, että hän on nuori, nainen ja vasemmistoliittolainen.
Tasa-arvokysymyksen ottaminen esiin oli rohkea teko.
Saman tien alkoi vähättely niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Arvioitiin, että ministeri paljasti heikkoutensa valittamalla. Oli kommentteja, joissa naisetkin ilmoittivat häpeävänsä sitä, että ministeri veti niin sanotun naiskortin esiin. Joukko keski-ikäisiä miestoimittajia väänsi rautalangasta, miten kyseessä ei voi missään nimessä olla naisministerin väheksyntä. Ylellä Pekka Ervasti innostui yleistämään, että Kyllösen organisaatiossa keski-ikäinen mies saa potkut.
Taitaa olla vuoden helpoin juttu, sillä perjantaina vielä aika moni lehti julkaisi samanlaisen kolumnin. Helppo keksiä kivoja kielikuvia. Esimerkiksi Ilta-Sanomissa Ulla Appelsin arvioi siihen suuntaan, että Kyllönen pakoilee vastuuta pukeutumalla hameeseen ja poninhäntään ja huutamalla että häntä kiusataan.
Kyllönen on avoimesti kertonut, miten Liikennevirastossa on toimittu ja miten on syntynyt sotku. Hän on osoittanut sormella viraston johtajaa Juhani Tervalaa, monen vaikuttajan hyvää veljeä.
Linjaan sopii hyvin olla avoin myös siitä, miten naisministeriin suhtaudutaan. Tasa-arvo ei todennu sillä, että ollaan olevinaan tasa-arvoisia.
Sadussa pieni tyttö huusi, että eihän keisarilla ole vaatteita.