Länsi-Saharan tunnustamisella näyttäisi olevan enemmistö Ruotsin valtiopäivillä. Se ei välttämättä silti merkitse tunnustamista.

Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunta päätti viime viikolla antaa tukensa Länsi-Saharan tunnustamiselle. Vasemmistopuolue, sosialidemokraatit ja ympäristöpuolue saivat tällä kertaa mukaansa myös oikeistopopulistisen Ruotsidemokraatit.

Tunnustamiskysymys tullee vielä marraskuun aikana valtiopäivien täysistuntokäsittelyyn. Jos kannat pysyvät samoina, tarkoittaa se sitä, että valtiopäivien enemmistö olisi tunnustamisen kannalla. Hallituspuolueiden vastustava kanta ei riitä, koska Ruotsidemokraatit ovat vaa’ankielenä valtiopäivillä.

Keväällä ulkoasiainvaliokunta käsitteli esitystä, jonka mukaan Ruotsi vaikuttaisi Euroopan unionissa Marokon miehittämän Länsi-Saharan tunnustamiseksi. Silloin oppositiopuolueet eivät löytäneet yhteistä kantaa, koska Ruotsidemokraatit vaativat, että ensin on Länsi-Saharassa järjestettävä kansanäänestys itsenäisyydestä.

Ruotsidemokraatit perusteli muuttunutta kantaansa nyt sillä, että Marokko ei ole osoittanut mitään halua yhteistoimintaan kansanäänestyksen järjestämiseksi.

Ei vielä parlamenttipäätös

Vaikka parlamenttienemmistö kannattaisi Länsi-Saharan tunnustamista, saattaa hallitus olla panematta sitä toimeen.

ILMOITUS

Ennakkotapaus tästä on valtiopäivien keväällä 2010 tekemä päätös, jossa kehotettiin hallitusta tunnustamaan armenialaisten kansanmurha 1915–1917 Turkin suorittamaksi. Päätöstä ei tähän päivään mennessä ole pantu toimeen.

Vasemmistopuolueen kansainvälisistä asioista vastaava Hans Linde iloitsee puolueen nettisivuilla joka tapauksessa valiokunnan päätöksestä:”Vasemmistopuolue on vuosikymmeniä työskennellyt Marokon miehitystä vastaan Länsi-Saharassa.”

Tunnustaminen merkitsisi Linden mukaan sitä, että Ruotsi lähettäisi selvän signaalin niin Länsi-Saharan kansalle kuin Marokollekin, ettei se hyväksy miehitystä. ”Se tekisi Ruotsista edelläkävijän EU:ssa kamppailtaessa kansainvälisen oikeuden puolesta”, kirjoittaa Linde.