Jarmo Lintunen

Historioitsija Teemu Keskisarja kiinnostui talvisodan aikaisista tapahtumista sukulaistensa kesäpaikan läheisyydessä Suomussalmella. Arkistoja penkoessaan hän yllättyi eniten siitä, miten paljon paikkakunnalla oli myötämielisyyttä maahantunkeutujaa kohtaan.

Talvisota ja Raatteentie – kuluneita aiheita, joista ei voi löytää mitään uutta. Näin ajatteli uransa alkuaikoina historioitsija Teemu Keskisarja. Nyt hän on kirjoittanut tietokirjan Raaka tie Raatteeseen. Suhtautuminen aiheeseen muuttui hänen perehdyttyään arkistoihin ja pohdittuaan, miten laaja aihe sota oikeastaan on.

– Yhden kuukauden aikana ihmiselle voi tapahtua enemmän asioita kuin koko muussa elämässä.

Tarinallisesti kerrotussa, mutta tieteelliset kriteerit täyttävässä suurtaistelun historiassa korostuvat yksittäisten ihmisten kohtalot.

– Raatteentiestä ei ole aikaisemmin tehty sellaista lähdeviittein varustettua yleisesitystä, jossa ovat mukana varsinaisen sotahistorian lisäksi siviilit, sodan paikallinen tausta ja venäläinen näkökulma, Keskisarja toteaa.

Kirjassa kuvaillaan niin suomalaisten kuin neuvostoliittolaistenkin sotilaiden koettelemuksia ”pettupitäjänä” tunnetun Suomussalmen talvisissa korpimaastoissa. Taisteluolosuhteet olivat kovia omaa kotimaataan puolustaville suomalaisillekin, mutta erityisen tuskaista oli Ukrainasta asti lähetetyllä 20 000 miehen ”Sinisellä divisioonalla” heikkoine talvivarustuksineen. Vaikka puna-armeijan sodanjohto ja osa sotilaistakin olivat voitonvarmoja, ukrainalaisia karkaili henkensä uhalla jo matkalla ja itsemurhiakin tapahtui.

ILMOITUS

Heikko varustus ja huolto johtivat osaltaan siihen, että Neuvostoliiton yritys edetä Ouluun saakka lähelle Ruotsin strategisesti tärkeitä malmikenttiä ja katkaista Suomi kahtia epäonnistui valtavasta miesylivoimasta huolimatta.

Intohimoina historia ja ihmiskohtalot

Raaka tie Raatteeseen on Keskisarjan ensimmäinen varsinainen sotakirja. Hän on tehnyt väitöskirjansa 1600–1700 -luvun seksuaalirikollisuudesta, erityisesti eläimiin sekaantumisista. Väkivaltarikollisuutta hän on käsitellyt muun muassa kirjassaan Suomen ainoa sarjamurhaaja: Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus (2008).

Tänä vuonna on ilmestynyt Keskisarjan ja Markku Kuisman teos Erehtymättömät: tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862–2012. Aiheiden vaihtelevuus ei ole Keskisarjalle ongelma, päinvastoin.

– En missään nimessä tahtoisi tehdä esimerkiksi kahta talouskirjaa peräkkäin. Ajatukset kuivahtaisivat täysin.

Aiheissa on paljon yhteistäkin.

– Kaikissa on kyse raadollisten ihmisten kohtaloista ja elämäntaisteluista. Ei pankkisodan historia poikkea motiiveiltaan mahdottomasti asein käytävästä sodasta. Ja seksuaalirikollisten mielenmaisema saattaa olla hyvinkin samanlainen kuin talousrikollisten.

Keskisarja sanoo suhtautuvansa tutkimustyöhön intohimolla, jopa fanaattisesti.

– Olen täysin omistautunut historialle. Minua ei vähääkään kiinnostaisi tulevaisuusmatkailu. Yritän joka solullani tavoittaa menneen, elää kuolleiden ihmisten elämää ja päästä heidän mielenmaisemaansa sisään.

Pikkukylissä tuettiin puna-armeijaa

Raatteentien tapahtumien kulussa Keskisarja nostaa merkillisimmäksi seikaksi sen, miten suuri osa siviiliväestöstä Suomussalmen erämaakylissä toivotti puna-armeijan tervetulleeksi.

– Pieni tutkijapiiri on tiennyt siitä pitkään, samoin kainuulaiset itse. Etelässä harva tietää, että samaan aikaan, kun pitäjän yhdellä kolkalla riehui Suomen sotahistorian legendaarisin taistelu, rintaman itäpuolella suomussalmelaiset auttoivat puna-armeijaa. Muutamat kävivät jopa ase kädessä maamiehiään vastaan ja opastivat puna-armeijaa metsäpolkuja pitkin suomalaisjoukkojen selustaan.

Suomussalmelaisten jakautuneisuutta selittää vahva korpikommunismin perinne. Erikoinen paikallinen lisähöyste oli sen yhdistyminen kristillis-lahkolaisiin herätysliikkeisiin.

– Jotkut odottivat ilmestyskirjan Punaista Ratsastajaa, joka tulee rajan takaa ja panee valkoisen Suomen matalaksi.

Paikkakunnalla oli vaikuttanut muun muassa suosittu karismaattinen profeetta Antti Juntunen, joka saarnasi kommunistien yksinoikeutta taivaan valtakuntaan. Viranomaiset pitivät häntä hyvin vaarallisena, ja hänen kintereillään oli 1920-luvulla muun muassa nuori keskuspoliisietsivä Urho Kekkonen.

Konkreettisin syy rintaman taakse jääneiden neuvostomyönteisyyteen oli Keskisarjan mukaan kuitenkin ihmisten halu varjella omaa henkeään. Lisäksi suomussalmelaiset elivät joulukuussa 1939 täydessä uutispimennossa ja uskoivat, että puna-armeija oli jo valloittanut Kajaanin, Oulun ja Helsingin.

Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen. Suurtaistelun ihmisten historia. Siltala 2012. 329 sivua.Teemu Keskisarjan laajempi haastattelu sekä arvio kirjasta 9. marraskuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

Teemu KeskisarjaSyntynyt 1971Filosofian tohtori ja tietokirjailijaSuomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossaAloitti yliopisto-opinnot 30-vuotiaana, sitä ennen töissä rakennuksilla kalusteasentajanaPalkittu muun muassa Vuoden historiateoksesta sekä Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla (kumpikin kirjasta Vihreän kullan kirous – G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit, 2010)