Lehtikuva/ Kimmo Mäntylä

SAK puheenjohtaja Lauri Lyly ja työministeri Lauri Ihalainen muistavat Pertti Viinasta tupontekijänä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja SAK.n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen ovat laatineet yhteisten muistokirjoituksen SAK:n edesmenneestä puheenjohtajasta Pertti Viinasesta . Julkaisemme muistokirjoituksen kokonaisuudessaan:

”Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Pertti Johannes Viinanen kuoli syöpään Helsingin Terhokodissa lokakuun viimeisenä päivänä. Hän oli syntynyt Ruokolahdella yhdeksänlapsiseen perheeseen 9. huhtikuuta 1937.

Pertti toimi SAK:n puheenjohtajana vuosina 1981 – 1990. Hän oli kuitenkin tullut taloon jo aikaisemmin kolmanneksi puheenjohtajaksi vuonna 1976. Ensimmäinen palkollinen tehtävä SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä hänellä oli Paperiliitossa, jossa hän työskenteli palkkasihteerinä vuosina 1967 – 1976.

Vaikka monet asiat olivat vuonna 1967 Helsinkiin muuttaneelle Pertille uusia, hyvänä puolena oli se, että Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaan pääluottamusmiehenä hän oli ehtinyt luoda hyvät verkostot alan toimijoihin. Kuten hän itse viime vuonna ilmestyneessä omaelämäkerrassaan ”Luottamusmies” toteaa:

”Tunsin ennakkoon lähes kaikki Paperiliiton palkkalistoilla olevat työntekijät. Toimitsijat olivat minulle tuttuja monilta neuvottelupäiviltä ja tapaamisista, kun he kävivät sovittelemassa paikallisia erimielisyyksiä.”

Varsinaisen paperimiehen työuransa Pertti aloitti juuri Kaukopäässä, jonne hänet valittiin ”selluvaraston kärräriksi yövuoroon”. Ammattiyhdistyshenki oli perheen muiden miesten tavoin tarttunut myös häneen, ja niinpä Pertti liittyi heti kohta työpaikan saatuaan Paperiliiton jäseneksi 6.6.1955.

Toimittuaan vielä tehtaan trukinkuljettajana hänet valittiin Kaukopään luottamusmieheksi vuonna 1963. Vaikka työtehtävät myöhemmin muuttuivat yhä haasteellisemmiksi, Pertti piti itseään oikeastaan kaikissa tehtävissään juuri luottamusmiehenä. Siitä myös hänen elämäkertansa nimi on lähtöisin.

Hieno nousu tehtaan kärräristä SAK:n puheenjohtajaksi, mikä perusti työelämän ja työntekijöiden tarpeiden monipuoliseen omakohtaiseen tuntemiseen, päättyi dramaattisesti SAK:n valtuuston kokouksessa Helsingin Työväentalolla marraskuussa 1990. Ero johtui lähinnä siitä, etteivät SAK:n liitot olleet aikaisemmin hyväksyneet Pertin johdolla neuvoteltua tulopoliittista kokonaisratkaisua. ”En muista elämästäni aikaa, jolloin olisin ollut yhtä pettynyt työstäni saamaani arvostukseen”, Viinanen kirjoitti elämäkerrassaan. Yksi hänen periaatteistaan oli se, että mitä sovitaan, se myös pidetään.

SAK:n puheenjohtajana Pertti joutui luovimaan talouspolitiikan, edunvalvonnan ja järjestöpolitiikan ristipaineissa. Hänen kaudellaan saatiin kuitenkin aikaan monia uudistuksia työmarkkinoilla ja työelämän lainsäädännössä. Näitä olivat muun muassa merkittävät työajan lyhennykset, palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön kehittyminen sekä kansainvälisen edunvalvonnan edistäminen.

Eläkkeelle Pertti siirtyi Eläketiedotustoimiston toimitusjohtajan paikalta, jossa hän työskenteli vuosina 1991 – 2000.

Pertti Viinanen oli tulopolitiikan tekijä. Hän teki yhteistyötä muun muassa Keijo Liinamaan, Matti Pekkasen ja useiden pääministerien kanssa. Hän arvosti erityisesti Liinamaan ponnisteluja sovinnon, reaalikasvun, vakaan työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa. Pekkanen puolestaan oli hänen löytönsä Liinamaan työn jatkajaksi. Myös presidentti Mauno Koivisto tuli Pertille tutuksi ollessaan mukana useilla presidentin valtiovierailuilla.

SAK:n ohella Karjalan Liitto oli Pertin sydäntä lähellä, olihan hänen juurensa tukevasti luovutetun Hiitolan mullassa. Karjalan Liitossa hän toimi pitkään keskeisissä luottamustehtävissä, ja nimitettiinkin liiton kunniapuheenjohtajaksi.

Pertin tuntevat arvostavat hänen sosiaalisia taitojaan ja lähimmäisiään ymmärtävää mielenlaatuaan. Näitä taitoja hän käytti hyväkseen muun muassa toimiessaan lukuisissa valtiojohtoisten ja työväenliikkeen yritysten hallintotehtävissä. Näissä toimissaan hän korosti aina henkilöstön merkitystä ja yritysdemokratiaa.

Pertti oli myös hyvä tiimijohtaja. Hän luotti työkavereihinsa ja tuki heidän työtään. Pertti repi huumoria ja elämänvaloisuutta silloinkin, kun muut jo synkistelivät. Hän ei ollut selän takana puhuja, ja työnantajatkin arvostivat Pertin reiluutta ja sopimuksiin pyrkimistä.

Eläkevuosinaan oma perhe – vaimo, lapset ja lapsenlapset – tuli Viinaselle kaikkien tärkeimmäksi. Luottamusmies-kirjansakin hän on omistanut perheelleen.

Vielä voimien heikentyessä Pertti kävi läheistensä saattelemana Myyrmäessä äänestämässä kuntavaaleissa, ja pysähtyi ohi mennessään myös oman puolueensa SDP:n vaalikojulla. Kansanvallan miehelle äänestäminen oli oikeus ja velvollisuus.”

Lauri Ihalainen ja Lauri Lyly

Ihalainen on työministeri, joka toimi SAK:n puheenjohtajana vuosina 1990 – 2009

Lyly on toiminut SAK:n puheenjohtajana Ihalaisen jälkeen