Lehtikuva/ PETRAS MALUKAS

Ankaraan leikkauspolitiikkaan suivaantuneet liettualaiset äänestivät konservatiivihallituksen kumoon. Hieman vaikeampi on määritellä, ovatko vaalivoittajat vasemmistopuolueita.

Liettuan 141-paikkaisen parlamentin paikkajako ratkesi sunnuntaina pidetyllä vaalien toisella kierroksella.

Selviksi voittajiksi nousivat sosialidemokraattinen puolue (18,4 prosenttia äänistä) sekä työväenpuolue (19,8 prosenttia). Edellinen nosti kannatustaan vajaa 7 prosenttiyksikköä ja jälkimmäinen yli 11 prosenttiyksikköä.

Tappion kärsi pääministeri Andrius Kubiliusin konservatiivinen Isänmaa-liitto, joka putosi reilun 15 prosentin kannatukseen.

Liettuan puolueet ovat johtajakeskeisiä.

Vaalijärjestelmän vuoksi paikkajako ei vastaa suoraan prosenttiosuuksia. Paikoista 70 täytetään suhteellisella vaalitavalla ja 71 kaksivaiheisella vaalilla yhden edustajan vaalipiireissä.

Eniten paikkoja sai sosialidemokraatit (38). Isänmaa-liitto sai 33 paikkaa ja työväenpuolue 29 paikkaa.

ILMOITUS

Sosialidemokraattien ja työväenpuolueen mahdolliseksi hallituskumppaniksi on arveltu Laki ja oikeudenmukaisuus -puoluetta, joka sai 11 paikkaa. Loput 30 paikkaa jakautuivat pienemmille puolueille sekä riippumattomille.

Hupeneva kansa

Sosialidemokraatit ja työväenpuolue ovat luvanneet korottaa minimipalkkaa sekä nostaa suurituloisten veroja.

Kubiliusin oikeistohallitus on ollut EU:n ja IMF:n mallioppilas tehdessään leikkauksia velkataakan pienentämiseksi.

Liettua koki Latvian jälkeen EU-maiden suurimman talousromahduksen vuonna 2009. Viime vuonna maan bkt kuitenkin kasvoi ja samaa odotetaan tänä vuonna. Myös budjettivaje on pienentynyt.

Kääntöpuolena ovat olleet palkkojen ja sosiaaliturvan leikkaukset ja kasvava työttömyys.

Liettualaisten muuttaminen ulkomaille työtä etsimään on kiihtynyt. Liettuan väkiluku on pudonnut alle kolmen miljoonan, kun se maan itsenäistyessä vuonna 1991 oli 3,7 miljoonaa.

Erimielisyyttä eurosta

Vaikka vasemmistopuolueet saisivatkin muodostettua hallituksen, ei siitä välttämättä tule kovin vakaa. Lainoittajien jättämä liikkumavara on ahdas.

Todennäköinen seuraava pääministeri, demarien johtaja Algirdas Butkevicius on luvannut jatkaa tiukkaa budjettilinjaa niin, että Liettua voisi liittyä euroon vuonna 2015.

Työväenpuolueen johtaja Viktor Uspaskitsh taas ei kiirehtisi eurojäsenyyden kanssa. Hän on sanonut ajavansa euroehtoja suuremman budjettialijäämän jatkamista kriisiaikana.

Värikkäitä johtajia

Liettuan puolueet ja liittoutumat tapaavat olla johtajakeskeisiä ja muuttaa usein muotoaan.

Uspaskitsh on Venäjällä syntynyt liikemies, jonka yhtiöt muun muassa hoitavat Gazpromin kaasun välittämisen Liettuaan. Edelleen on kesken oikeudellinen prosessi jutussa, jossa Uspaskitshia syytetään veronkierrosta vuosina 2004–2006.

Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueen johtaja Rolandas Paksas oli ehtinyt olla reilun vuoden Liettuan presidenttinä, kun hänet vuonna 2004 asetettiin virkasyytteeseen ja erotettiin. Syynä oli se, että hän oli antanut laittomasti kansalaisuuden puolueensa tärkeälle rahoittajalle.

Paksas valittiin 2009 EU-parlamenttiin. Hän oli saanut viraltapanossa elinikäisen virkakiellon Liettuan parlamenttiin, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kumosi tämän viime vuonna laittomana.

Oikealla, vasemmalla vai keskellä?

Puolueiden poliittista suuntaa voi myös olla hieman vaikea määrittää. Esimerkiksi työväenpuolue kuuluu europarlamentissa keskustan ja liberaalien ALDE-ryhmään.

Vasemmistolaiseksi itseään luonnehtivaa Paksasin puoluetta taas voi yhtä hyvin pitää nationalistis-populistisena. Europarlamentissa se kuuluu oikeiston euroskeptikkojen EFD-ryhmään muun muassa Suomen perussuomalaisten ja Britannian itsenäisyyspuolueen kanssa (UKIP).

Sosialidemokraatit sentään kuuluvat sosialidemokraatteihin kansainvälisestikin.