Jos Anu Suorannalla olisi valta, hän panisi kuntien pätkätyöt heti selvityksen alle.
– Työn tarve on pysyvä. Siksi onkin epäloogista, että työntekijöitä pidetään määräaikaisissa työsuhteissa. Kaikki tietävät, että hoivaa, hoitoa, koulutusta, siivouspalveluja ja monia muita kunnan töitä tarvitaan aina. Eivät ne ole päättyviä projekteja.
Suorannan mielestä on kohtuutonta, että työntekijä ei tiedä, jatkuuko työsuhde, vaikka työn tarve jatkuu. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hänellä on ollut 2000-luvulla 12 työsuhdetta.
Kenenkään ei tarvitse saada voittoa siitä, että kuntalainen käy lääkärissä.
Työsuhdepooleja
Työelämän tutkija, valtiotieteiden tohtori Anu Suoranta on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas. Jos hän pääsee valtuustoon, hän paneutuu siihen, että kaupungin määräaikaiset työt ja vastentahtoiset osa-aikaistukset käydään läpi ja muutetaan pysyviksi kokoaikaisiksi työsuhteiksi.
– Tämä on tahdon asia. Toki tarvitaan sijaisia, koska on äitiyslomia ja muita poissaoloja, mutta ne eivät ole selitys sille, että töiden tulisi olla määräaikaisia.
Hän ehdottaa työsuhdepooleja tai -pankkeja sijaisten varalle.
– Työsuhde olisi järjestetty vakituiseen muotoon, vaikka työntekijät kiertäisivät työpaikasta toiseen tarpeen mukaan. Näin ihmiset voisivat elää rauhassa ja vaikka hankkia lapsia ja asunnon. Loma ja eläke kertyisivät ilman katkoja.
Suoranta on ihmetellyt koko työuran pidentämisestä käydyn keskustelun ajan, että miksi uria pitää pidentää alusta ja lopusta.
– Olen huutanut kovaan ääneen, että miksi ei paikata keskellä olevia aukkoja, hän sanoo.
Kun aukot paikataan lisäksi täydellä työpäivällä, työurat pitenevät kertaheitolla.
– Eikö olisi järkevää, että ihmiset voisivat tehdä aktiivi-iässä täyden työpanoksen sen sijaan, että erityisesti naiset joutuvat virumaan heikoissa määrä- ja osa-aikatöissä?
Pätkätöihin ei synnytä
Pätkät vaivaavat julkisella sektorilla. Se on merkittävä asia, sillä valtio on maan suurin työllistäjä. Toisiksi suurin on Helsingin kaupunki.
– Julkisella sektorilla on eniten perusteettomia määräaikaisuuksia.Yksityisen sektorin rikkomukset ovat useimmiten osa-aikaisuuden puolella, Suoranta sanoo.
Vastentahtoinen osa-aikatyö liittyy kuitenkin myös kuntiin.
– Kun kunta ulkoistaa kilpailutuksen kautta toimintoja, ihmisiä ei siirretä pelkästään pois kunnan töistä, vaan lisäksi usein osa-aikatöihin. Tämä on nähty esimerkiksi surullisenkuuluisalla Blue Service Partnersilla, joka muutti työsuhteita kokoaikaisiksi vasta, kun media iski sen kimppuun, koska kouluruoka ei riittänyt, lautaset olivat likaisia ja päiväkodeissa vaihdettiin lakanat kuukausien välein.
Suoranta toteaa, että ulkoistamiseen liittyvä osa-aikaistaminen koskee yleensä naisia.
– Näin kunnissakin rakennetaan kahden kerroksen työmarkkinoita. Julkisella sektorilla on iso vastuu siinä, vahvistetaanko entisestään sitä, että on matalapalkka-alojen naiset ja sitten ne muut.
Hän muistuttaa siitä, että työnantajalla on vastuu työsuhteen laadusta.
– Pätkätyöläisyys ei ole geneettinen ominaisuus, hän kärjistää.
Esimerkiksi kouluavustajat eivät ole sen kummemmin syntyneet pätkätöihin kuin muut.
– He jäävät pahimmillaan kesällä jopa ilman työttömyysturvaa, kun järjestelmä ei tunnista sen olevan työnantajan päätös, että he ovat töissä vain lukukausien aikana.
Lyhytnäköistä säästöä
Sillä, ketä äänestää kunnallisvaaleissa, on merkitystä kunnan työnantajapolitiikan kannalta.
– Me voimme valita sellaisen valtuuston, joka tekee hyvää työnantajapolitiikkaa, Suoranta uskoo.
Hän vaatii, että Helsingin kaupungin – ja muiden kuntien – ei pidä pelkästään noudattaa lakia ja luopua laittomista pätkätyösuhteista, vaan myös olla hyvä työnantaja, aluksi perustamalla edellä mainittuja työsuhdepooleja.
Ongelma on se, että määräaikaiset työsuhteet ovat halvempia kuin pysyvät. Määräaikaisessa työsuhteessa esimerkiksi lomakertymä on huonompi. Joka kerta, kun alkaa uusi pätkä, alkaa myös huonompi lomakertymä uudelleen, vaikka työt jatkuisivat samassa paikassa.
– Mutta säästö on lyhytnäköistä, Suoranta arvioi.
Ei voiton takia
Kun kunta ulkoistaa työntekijöitä, syntyy mahdollisuus työsuhdeshoppailuun.
– Voidaan vaikkapa siirtää kokonaan työsuhteen ulkopuolelle itsensätyöllistäjäksi. Kunnan siivoojasta tehdään näennäisyrittäjä.
Samankaltaista toimintaa tapahtuu, kun kunta kilpailuttaa palvelun ja valitsee halvimman tarjouksen. Silloin kunnan työsuhteet korvataan halvemmilla.
– Kunta voi kuitenkin määrittää kilpailutuksen ehtoja. Ei ole pakko ottaa halvinta.
Hänestä on arvo sinänsä pitää kunnalliset palvelut bisneksen ulkopuolella.
– Kouluruokailun ei tarvitse tuottaa voittoa. Kenenkään ei tarvitse saada voittoa siitä, että kuntalainen käy lääkärissä.
Hän ottaa uudelleen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sekoilleen Blue Service Partnersin.
– On luojan lykky, että se huolehti kouluruokailusta, jossa sen toimista ei ollut välitöntä kuolemanvaaraa. Mutta voi olla fataalia tehdä tällaisia kokeiluja, että katsotaan, pystyykö joku firma tuottamaan terveyspalveluja, kouluruokaa tai vanhusten ruokapalveluja.