Hän viittasi muun muassa tekeillä oleviin kuntalaki- ja valtionosuusuudistuksiin.
– Näyttää myös siltä, että valtuustot uudistuvat poikkeuksellisen paljon. Uusissa valtuustoissa ei ole enää niin paljon kokemusta kuin nykyisissä.
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen laski, että valtionosuusuudistus vie kunnilta ensi vuonna nettona 193 miljoonaa euroa. Tämä lisää hänen mukaansa vääjäämättä veronkorotuspaineita kunnissa ja pakottaa ne ottamaan lisää velkaa.
– Toimintamenojen 4,4 prosentin kasvu on liian suuri verotulojen kasvuun verrattuna.
Kunnilla on Kietäväisen mukaan edessään huomattavia talouden sopeuttamistarpeita.
– Kaikkien kuntien Helsingistä Utsjoelle on nostettava veroprosenttiaan 0,25 prosentilla vuodessa seuraavien neljän vuoden ajan. Vaihtoehtona ovat 0,7 prosentin vuotuiset menojen leikkaukset.
Kunnilla vaikeuksia löytää työvoimaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta selvitelleen työryhmän tekemisiä esitellyt varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen arvioi, että eriarvoisuus kasvaa ja kärjistää palveluiden kysyntää ja käyttöä.
– Vanhustenhuollon menot kasvavat voimakkaammin kuin muiden kunnallisten palveluiden menot, Haatainen sanoi.
Hän kertoi myös kuntien rekrytointivaikeuksista. Niitä on ollut 73 prosentilla kuntatyönantajista.
Uusien valtuutettujen pitäisi keksiä, mistä kunnat löytävät esimerkiksi päteviä sosiaalityöntekijöitä, terveyskeskuslääkäreitä ja sairaanhoitajia.
– Merkittävimmät syyt rekrytointivaikeuksiin ovat hakijoiden puute ja tiukat kelpoisuusehdot. Monet pätevät hakeutuvat myös töihin muualle kuin kuntiin.
Vuoden loppuun asti työskentelevä työryhmä on arvellut, että sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida nykyisellä palvelurakenteella turvata. Työryhmä toteaa, että rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi.
– Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa, Haatainen painotti.