Lehtikuva/ Tatu Lertola

Olkiluodon ongelmien taustalla epäillään olevan rakennuttajan päätös tehdä suomalaisesta ydinvoimalatyömaasta ay-vapaa työmaa.

Ulkomaisten työntekijöiden pelot ja työnantajien ay-vastaisuus nousivat keskiviikkona esille eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan järjestämästä Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työoloja käsittelevästä julkisesta kuulemisesta. Paikalle oli kutsuttu toistakymmentä asiantuntijaa, joiden alustuksen jälkeen kansanedustajilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Helsingin yliopiston ydinvoimalan työmarkkinasuhteita käsittelevän tutkimuksen mukaan Olkiluoto kolmosen ongelmat alkoivat jo ennen rakentamisen aloittamista. Tutkimuksen mukaan pääurakoitsija Areva ei alun alkaen lähtenyt yhteistyöhön suomalaisen työmarkkinaosapuolen kanssa. Myöskään paikallista sopimusta ei tehty, kuten esimerkiksi aikaisemmin vastaavalla työmaalla Britanniassa.

Tutkijatohtori Markku Sippolan mukaan Areva teki strategisen valinnan pyrkiessään pitämään ammattiliitot työmaan ulkopuolella. Tätä vahvistaa se, että pääosa työvoimasta on lähetettyä työvoimaa. Näin suomalainen ammattiliittoihin kuuluva työvoima on työmaalla vähemmistönä.

Valiokunnalle esitettyjen selvitysten mukaan ongelmia työmaalla on riittänyt ja yhä riittää. Teollisuuden Voima kuitenkin edelleen vähättelee ongelmia. Johtaja Jouni Silvennoisen mukaan virheitä on ollut, mutta ne ovat poikkeustapauksia.

Hyväksikäytetyt työntekijät

Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan Teollisuuden Voiman tarjouspyyntö oli jo ylimalkainen. Tämä johti lopulta siihen, että Rinteen mukaan järjestäytymisvapaus on ollut vakavasti uhattuna työmaalla. Tästä on esimerkkinä kuinka 200 järjestäytymisen aloittanutta puolalaisten sähkömiestä lähetettiin kiireesti kotimaahansa.

ILMOITUS

Kirjan Olkiluodon ulkomaisesta työvoimasta kirjoittanut kansanedustaja Anna Kontula (vas.) sai tilaisuudesta vahvistusta kokemukselleen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä. Hän totesi, että vaikka terveydenhuolto virallisesti on järjestetty, niin lääkärille ei päästetä, palkka palautuu maksajalle ja niin edespäin.

– Omat havaintoni osoittavat, että tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus, sanoi Kontula.

Työsuojeluviranomaiset suorittavat tarkastuksia resurssiensa mukaan, mutta työsuojelutarkastaja Anu Ikosen mukaan viranomaisille ei uskalleta kertoa ongelmista. Tämä koskee myös ammattiliittoja.

– Ihmiset pelkäävät ihan oikeasti, he eivät uskalla tulla käymään toimistossa, kertoi Rakennusliiton yhteyshenkilö Timo Kallio.

Valvonta ontuu

Työsuojeluviranomaisten ohella tarkastuksia suorittaa Säteilyturvakeskus. Projektipäällikkö Tapani Virolaisen mukaan työmaalla on joka päivä 5-6 tarkastajaa, mutta heidän työnsä liittyy ydinturvallisuuteen. Näillä tarkastajille on valtuudet pysäyttää koko työmaa ja viime vuonna niin tehtiin kaksi kertaa.

Ulkomaisen työvoiman valvonta helpottuu veronumeron käyttöönotolla, mutta Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön apulaisjohtajan Marko Niemelän mukaan ongelmia riittää. Ulkomainen yritys voi toimia Suomessa vuosia ilman, että vero- tai muut viranomaiset tietävät yrityksen ja sen työntekijöiden olemassaolosta.

Niemelän mukaan pitkät urakointiketjut ja lisääntyvä vuokratyövoiman käyttö vaikeuttavat ulkomaisten työntekijöiden aseman selvittämistä.

Metalliliiton yhdyshenkilö Janne Vainio vaatikin, että tilaajavastuulakia on tiukennettava. Sanktiot on saatavat sellaisiksi, että niillä olisi todellista vaikutusta. Tietojen saaminen on edelleen ongelmallista, joten työehtosopimusmääräysten valvominen on vaikeata. Tähän on Vainion mukaan saatava muutos.