Lehtikuva

– Väkivaltaa kohdannutta ihmistä ei saa nöyryyttää juoksuttamalla häntä virastoissa anomassa pääsylippua turvaan, vasemmistoliiton kansanedustaja, jyväskyläläinen Eila Tiainen sanoo.

Hän viittaa siihen, että Keski-Suomessa väkivallan kokijan pääsy turvakotiin on riippuvainen kunnan myöntämästä asiakaskohtaisesta maksusitoumuksesta. Käytäntö poikkeaa siitä, miten muualla maassa toimitaan.

Suomessa toimii 21 turvakotia. Niitä ylläpitävät ja rahoittavat yhdistykset ja kunnat usein yhdessä.

– Maksusitoumuksen hankkiminen ei välttämättä onnistu hädän hetkellä, Tiainen muistuttaa.

Lisää turvakoteja

Väkivalta aiheuttaa muun muassa pitkiä työpoissaoloja, uuden asunnon hankkimista ja siten heikentää myös kokijan taloudellista turvaa. Tiaisen mielestä väkivaltaa kohdanneiden naisten selviytymistä on tuettava yhteiskunnan toimesta.

ILMOITUS

– Turvakotien määrää on lisättävä, mutta määrällä ei tee mitään, jos avun saanti tyssää ovelle, Tiainen sanoo.

– Jokaiselle on taattava pääsy turvaan ilman erillisiä maksusitoumuksia. Kuntien talous sen kyllä kestää. Ennaltaehkäisevään työhön on panostettava silloin kun siihen on mahdollisuus eikä kun on liian myöhäistä.

Perheväkivaltaa joka päivä

Suomessa lapset, naiset ja miehet kohtaavat perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa joka arkipäivä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys vuodelta 2008 paljastaa, että 100 000 naista on vuosittain puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteena. Väkivallan kohteista 14 prosenttia on miehiä.

Tiainen korostaa sitä, että Keski-Suomessa erityisesti yksin turvaan hakeutuvien naisten tilanne on huono. Samaa mieltä on Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Eija Paloheimo.

– Ilman lapsia tulevat naiset joutuvat päivystysajan jälkeen poistumaan, jos eivät ole saaneet maksusitoumusta, hän toteaa.

Paloheimon mukaan Suomesta puuttuu myös lainsäädäntö, joka turvaisi väkivallan kokijan pääsyn turvaan riippumatta siitä, missä kunnassa asuu.

– Mitä nopeammin pääsemme auttamaan väkivaltaa kohdanneita, sen parempi se on myös kuntien talouden kannalta. Väkivallan pitkittyessä myös kustannukset nousevat.