Sirpa Puhakka perkaa syitä perussuomalaisten nousuun
Sirpa Puhakka kertoo perussuomalaisten nousun syitä pohtivan kirjansa alussa, ettei ole koskaan ollut niin tyytyväinen hallituksen syntymiseen, kuin kesäkuussa 2011.
Syy ei kuitenkaan ollut se, että hänen puolueensa vasemmistoliitto nousi hallitukseen. Puhakka pelkäsi, että muuten syksyllä olisivat olleet edessä uudet vaalit. Niissä perussuomalaiset olisivat nousseet Puhakan arvion mukaan maan suurimmaksi puolueeksi ohi kokoomuksen ja SDP:n.
Puhakan painajainen ei toteutunut. Nyt kunnallisvaalien alla kysymys kuuluu, kestääkö perussuomalaisten kannatus yhä.
Puhakka ei asiaa ryhdy ennustamaan. Alkuvuoden presidentinvaalien takaiskusta huolimatta perussuomalaisten pullat näyttävät kuitenkin olevan hyvin uunissa.
– Perussuomalaisten kannatus voi olla mitä hyvänsä 10 ja 17 prosentin välillä, sanoi Puhakka kirjansa Perin suomalainen jytky (Into Kustannus) julkistamistilaisuudessa tiistaina.
Jo kymmenenkin prosenttia merkitsisi kannatuksen kaksinkertaistamista viime kunnallisvaaleista, vaikka jäisikin kauaksi taakse eduskuntavaalien jytkystä.
Puoluekentän mullistus
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka kertoo ryhtyneensä perkaamaan syitä perussuomalaisten nousuun henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Kirjan hän sanoo kirjoittaneensa lähinnä journalistina, ei puoluesihteerinä.
Puhakalla on journalistista kokemusta mm. Sadankomitean Ydin-lehden toimitussihteerinä ja päätoimittajana sekä Kansan Uutisten toimitussihteerinä.
Perussuomalaiset nousivat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kerta heitolla 4 prosentin eduskuntapuolueesta 19 prosentin puolueeksi. Eduskuntapaikat lisääntyivät viidestä 39:ään.
Puhakan mukaan 560 000 äänestäjän motiiveja ei selitetä yhdellä syyllä. Kannattajakuntaa on Puhakan mukaan vaikea profiloida yhteen muottiin, sillä puolue on kerännyt arvokonservatiivisia äänestäjiä niin oikealta, keskustasta kuin vasemmalta.
Osui ja upposi
Puhakan mukaan eduskuntavaalien alla moni tekijä natsasi hyvin yhteen ja tarjosi kasvualustan perussuomalaisten ja Timo Soinin tarjoilemalle populismille.
Taustalla Puhakka näkee kansalaisten yleisen tyytymättömyyden puolueisiin ja politiikkaan, josta politiikan tutkijat ovat puhuneet jo 70-luvulta lähtien. Politiikan vastaista asennetta ruokki vielä lähes koko vaalikauden vellonut vaalirahajupakka.
Tähän maaperään Soinin ja perussuomalaisten viesti osui ja upposi, Puhakka päättelee.
Hyvään saumaan perussuomalaisille sattuivat myös Euroopan unionin vaikeudet ja 2010 alkaneet tukipaketit rempalleen taloutensa laittaneille euromaille.
Puhakan mukaan Soini pääsi julkisuuteen EU-kritiikkeineen paremmin kuin suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen.
Keskeisiksi tekijöiksi perussuomalaisten nousun takana Puhakka näkee median, joka kiritti puolueen nousua. Gallupit puolestaan vahvistivat nousua ja perustelivat puolueen näkyvyyttä mediassa.
Median suosikiksi noussut Soini sai teemoilleen reippaasti enemmän julkisuutta, kuin puolueen neljän prosentin vaalikannatus olisi edellyttänyt.
Salaliittoihin ei Puhakka usko. Tiedotusvälineiden ja Soinin yhteispeli syntyi julkisuuden rakenteissa. Se liittyy Puhakan mielestä tapaan, jolla media toimii ja tekee työtään.