Hallitus sai budjettiriihen viittä vaille valmiiksi yhdessä päivässä
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vakuuttivat hallituksen päässeen yksituumaisuuteen kaikista muista merkittävistä talousarviokysymyksistä.
Vanhuspalvelulain yksityiskohdista Katainen uskoi päästävän sopuun torstaiaamuun kello 10:een mennessä, jolloin hallitus kokoontuu jatkamaan budjettiriihtä.
Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerivaltiokunta jäi budjettiriihen päätyttyä Helsingin Säätytalolle ratkomaan vanhuspalvelulain ongelmakohtia.
Katainen arvioi, että hallituksen budjettiesityksen loppukäsittely sujuu torstaina varsin ripeästi.
Hallituksen budjettiesityksen tasapainon kannalta Katainen ei pitänyt suurena ongelmana vanhuspalvelulain yksityiskohtia. Määrärahat lain toteuttamiseen ovat jo olemassa budjettiesityksessä.
Hän oli kuitenkin yhtä mieltä Urpilaisen kanssa, että myös yksityiskohdat on syytä ratkaista budjettiriihessä.
Ensi vuoden puolivälissä voimaan tulevaan vanhuspalvelulakiin on budjetoitu ensi vuonna 144 miljoonaa euroa. Haussa on kuitenkin 36,5 miljoonan euroa lisäsatsaus hoitajamitoituksen toteuttamiseksi.
Tasapainoa valtiontalouteen
Hallituksen budjettiesitys tasapainottaa valtiontaloutta keinoinaan verotus ja menoleikkaukset. Menoleikkauksien nettovaikutus on noin 400 miljoonaa euroa.
Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuloja noin 2 miljardilla eurolla. Kun samanaikaisesti valtion verokirstua kevennetään noin 500 miljoonalla eurolla, nettovaikutukseksi jää 1,5 miljardia euroa.
Merkittävimmät veropoliittiset sopeutustoimet ovat ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksista luopuminen sekä arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä.
Lisää rahaa tuovat myös suurten tulojen, eläkkeiden ja perintöjen verotuksen kiristyksen (“solidaarisuusverot”) sekä uusi pankkivero.
Valtion verotuloja vähentävät puolestaan kuntien yhteisövero-osuuden lisääminen sekä työtulovähennyksen ja kunnallisveron perusvähennyksen kasvattaminen.
Kasvua verokannustimilla
Verotulojen vähenemistä merkitsevät myös kasvua tukevat verokevennykset, kuten verokannustin tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneille, teollisuuden poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen investointien lisäämiseksi sekä pääomatuloverotuksessa käyttöön otettava sijoittajan verokannustin.
Arvonlisäveron kiristymistä kompensoidaan tulonsiirtojen varassa eläville aikaistamalla perusetuuksien ylimääräinen indeksikorotus ensi vuoden alkuun.
Vuoden alusta käynnistetään ns. nuorisotakuu, joka takaa työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikan.
Ensi vuonna poistuu runsaasti arvostelua herättänyt puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen.