Lehtikuva/ Viena Kytöjoki

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ilmoitti tiistaina esittävänsä vanhuspalvelulain henkilöstömitoitukseksi 0,7 eli seitsemää hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti.

Guzenina-Richardson aikoo esittää hallituksen budjettiriihelle 30 miljoonan euron sijaan 36 miljoonan lisäystä. Hänen mukaansa tällä summalla jokaista vanhusta kohden hoitohenkilökuntaa olisi 0,7 henkeä.

Henkilöstömitoituksen toteutumisesta päätetään elokuun lopulla hallituksen budjettiriihessä.

Henkilöstömitoitus on ollut vasemmistoliiton pitkäaikainen vaatimus ja puolue toisti vaatimuksensa taas toissa viikolla. Viime viikolla SDP:n eduskuntaryhmä tuli ajatuksen taakse. Guzenina-Richardson on puhunut sen puolesta, mutta vasta eduskuntaryhmän kokouksen yhteydessä myös SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen liputti asialle.

Jos potilaat ovat huonokuntoisia ja hoitotyö siksi vaativaa, henkilökuntaa pitää olla enemmän kuin mitä minimi edellyttää

Vasemmiston kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen pitääkin ministerin esitystä tervetulleena.

Minimi ei saa muuttua maksimiksi

ILMOITUS

– On hyvä alku, jos hoitajamitoitus ylipäätään kirjataan lakiin, Pekonen sanoi keskiviikkona.

– 0,7 on parempi kuin ei mitään ja oletan, että se nousee, kun valtion taloudellinen tilanne joskus paranee.

Lähihoitajana työskennellyt Pekonen tähdentää voimakkaasti sitä, että 0,7 on minimi. Hän kertoo esimerkiksi entisessä työpaikassaan Riihimäen terveyskeskuksessa luvun vaihtelevan nyt 0,6:sta 0,9:ään.

– Minimi ei saa muuttua maksimiksi. Jos potilaat ovat huonokuntoisia ja hoitotyö siksi vaativaa – on vaikka paljon lääkehoitoa ja akuuttia hoitoa vaativia potilaita – henkilökuntaa pitää olla enemmän kuin mitä minimi edellyttää.

Hän painottaa sitä, että jos jossain henkilöstön määrä ylittää mitoituksen vaatiman, henkilöstöä ei saa vähentää mitoituksen vuoksi.

– Tätä monet alalla pelkäävät, hän sanoo.

Ei osastosihteereitä mitoitukseen

Toinen asia, jota Pekonen haluaa korostaa, on se, että henkilöstömitoitukseen ei pidä laskea muita työntekijöitä kuin ne, jotka tekevät varsinaista hoitotyötä.

– Ei fysioterapeutteja, jotka käyvät tapaamassa paria potilasta, ei osastosihteeriä, ei ylihoitajaa. Jos ihminen tekee työkseen vuorolistoja, häntä ei voi laskea hoitajaksi, vaikka hänellä olisi jonkinlainen hoitajan nimike, Pekonen sanoo.

Keskiviikkona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päällikkö Harriet Finne-Soveri totesi Helsingin Sanomissa, että kukaan ei tiedä, mitä ministerin esittämä 0,7 tarkoittaa. Sillä viitataan siihen, että mitoitukseen laskettavia vakansseja ei ole määritelty. Ministeri ehti jo kehottaa Finne-Soveria tutustumaan lakiesitykseen.

Pekosta on huolestuttanut se, miten mitoituksen vaatima hoitajien lisäys saadaan täytettyä.

– Pitää vakavasti miettiä, miten saamme muille aloille siirtyneet hoitajat palaamaan hoitotyöhön. Ehkä tarvitaan jokin porkkana, vaikka jo sekin voi olla porkkana, että kun on tarpeeksi henkilökuntaa, pääsee tekemään työnsä kunnolla.

Suositus ei riitä

Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kiitti tiistaina aikeesta sisällyttää henkilöstömitoitus vanhuspalvelulakiin. Liitossa on toivottu sitä pitkään.

Puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan juuri mitoitus on se, mikä määrittelee myös hoidon laadun

Nykyisin henkilöstömitoitukselle on annettu suositus.

– Pelkällä suosituksella hoitopaikkoja ei kuitenkaan saada sellaisiksi, että vanhukset ja sairaat ihmiset saisivat tarpeitaan vastaavaa hoitoa, Paavola totesi liiton tiedotteessa.