Perjantaina 27. heinäkuuta Puntalan leirintäalueelle Lempäälään virtasi jälleen punkin ystäviä ympäri Suomea ja maailmaa. Fredriksson on taas kiireinen mies. Festivaalia on rakennettu viikko, ensimmäiset palaverit pidetty vuodenvaihteessa.
– Koetan vastata siitä, että kaikilla on kaikkea.
Fredriksson on yksi kymmenien suomalaisten festivaalien vapaaehtoisista talkoolaisista. Ilman heitä niin monia festivaaleja tai kyläjuhlia ei Suomessa järjestettäisi.
Yhtä asiaa kun lähdet toimittamaan, niin vastaan tulee sata muuta.
Harrastus ilman palkkaa
Fredrikssonin vastuulla on festivaalin koko infrastruktuuri lavoineen ja aitoineen, leirintöineen ja parkkeineen. Niin on myös järjestyksenvalvonnan suunnittelu ja ohjaus. Sekä määrättömästi pienempää duunia, kuten backstage-passien ja käsiohjelman tekoa.
Menetetyistä yöunista hän ei saa vaivanpalkkaa.
– Tämä on harrastus. Eihän siitä mitään saa. Muuta kuin hyviä kavereita. Aina keväällä tuntuu, ettei millään jaksaisi. Kesällä mieliala rupeaa kohoamaan siinä, kun näkee kavereita joka puolilta Suomea ja maailmaakin.
Puntalan ohjaksiin Fredriksson päätyi puolivahingossa.
Luvat kuntoon
Fredrikssonilla on pari ohjetta tuleville festivaalijärjestäjille.
– Luvat kuntoon. Sekä ilmoitukset, vakuutukset ja nopeusrajoitukset.
Pelkkä huvilupa on useamman sivun kysymyspumaska. Nopeusrajoituksia taas pyydetään festivaalin ajaksi alentamaan alueen lähistöllä.
Perjantaina 10. elokuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä juostaan kiireisen punk-veteraanin perässä ja kerrotaan laajemmin hänen mietteistään. ku