– Tässä asiassa Suomi ei ole ollut mallioppilas, sillä EU:lta on tullut ukaasia panna direktiivi täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, liikenneministeri Merja Kyllönen vastasi Kähköselle Rovaniemellä Erottajan Teboilin huoltamoparlamentissa.
Työajan seurantajärjestelmät ovat parhaillaan pohdittavina.
Vasemmistoliiton ministeriryhmän Lapin vierailuun liittyneessä tilaisuudessa liikenneministeri Kyllönen tapasi toistakymmentä liikenneasioista kiinnostunutta.
Tienpidon korjausvaje
Lappilaisten tiemurheet kiteytyvät Kittilän Kaukosessa sijaitsevaan siltaan, ja se nousi monella suulla tämänkin huoltamoparlamentin puheenaiheeksi.
– Kaukosen silta on surullinen esimerkki perustienpidon korjausvelan kasvusta, Kyllönen totesi.
Sillan uusimisen suunnittelu on saatu käyntiin, mutta toteuttamisen rahoitus, noin 8 miljoonaa euroa, puuttuu vielä. Summa ei periaatteessa ole suuri, mutta niukkuutta jaettaessa summaa on vaikea löytää.
Rovaniemeläinen Jaakko Ylitalo osui tienpidon ongelman ytimeen kertoessaan, että Lapissa päällystetään tänä kesänä 80 kilometriä tietä, kun Ely-keskuksen mukaan tarve olisi ainakin 200 kilometriä.
Bitumin hinta on viime vuosina moninkertaistunut, mutta määrärahat eivät.
– Samalla rahalla saadaan tehtyä murto-osa entisestä ja siitä kärsii koko maa, ministeri Kyllönen huomautti.
Tienkäyttömaksulla saataisiin veronmaksajien rinnalle lisää tienpidon maksajia, mutta maksujen keruujärjestelmä on Kyllösen mukaan herättänyt paljon intohimoja ja epäilyjä jo suunnittelun alkuvaiheissa.
Malmit murheena maanteillä
Lapissa on vireillä lukuisa joukko kaivoshankkeita, jotka toteutuessaan saavat aikaan suuria liikennemääriä. Lappilaiset toivoivat satsauksia erityisesti maanteihin, jotka nykyisellään eivät kestä kasvavaa kuormitusta.
– Jos rakennetaan rautatie, loppuu sen käyttö kun kaivos loppuu, mutta tietä käyttävät paikalliset ja matkailijat senkin jälkeen kun kaivosta ei ole, ministeriä evästettiin.
– On tarkasteltava kokonaisuutta, eli eri kaivoshankkeita ja malmikuljetuksia, puutavaran ja bioenergian liikkumista ja matkailuliikenteen tarpeita, hän vastasi.
Sopivassa paikassa rautatieyhteys voi palvella useita eri käyttäjiä.
Liikenneympyrät toivomuslistalla
Rantavitikan-Viirinkankaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Simonen kertoi alueen asukkaiden toivovan nelostielle liikenneympyröitä suunniteltujen massiivisten eritasoliittymien sijaan. Esitystä hän perusteli liikenneturvallisuudella, sillä tien kehittäminen eritasoliittymillä nostaa nopeuksia.
Merja Kyllönen saattoi kertoa asukasyhdistysväelle hyviä uutisia, sillä valtatie 4:n Rovaniemen kohdan suunnitelmat päivitetään ja vaikutukset muun muassa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen arvioidaan.
Erottajan Teboilin baariparlamentin vakiojäseneksi esittäytynyt Yrjö Marttila ehdotti liikenneministerille, että rattijuopumukseen syyllistyneiden rangaistuksia kovennettaisiin esimerkiksi ottamalla auto valtiolle. Hänen mielestään ehdotettu rattijuopumuksen rajan lasku 0,2 promilleen ei estä toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyviä tekemästä pahojaan. Kyllönen ei lämmennyt ehdotukselle.
– Tuoreen gallupin mukaan 60 prosenttia kannattaa promillerajan laskua. Se olisi myös selkeä viesti nuorisolle siitä, että liikenne ja alkoholi eivät kuulu yhteen.