Punavihreä allianssi eli Yhtenäisyyslista on viime viikkoina kuohunut valmisteltavan uuden periaateohjelman sisällöstä. Nykyisessä ohjelmassa vaaditaan muun muassa Tanskan armeijan ja poliisin lakkauttamista. Suurin osa puolueväestä olisi valmis muotoilemaan kohdan uusiksi, mutta osa haraa näkyvästi vastaan.
Yhtenäisyyslistalla ei ole puheenjohtajaa, vaan sitä johtaa kollektiivisesti 25-jäseninen puoluehallitus. Puolue on kuitenkin valinnut puhehenkilön, jona toimii varsin suosituksi poliitikoksi noussut nuori Johanne Schmidt-Nielsen.
Schmidt-Nielsen vastasi muutoksen jarruttajille Jyllands-Posten-lehdessä viime sunnuntaina. Hän piti ohjelman nykyistä armeija- ja poliisikantaa ”naurettavana”.
Kehitys kohti pragmaattisempaa linjaa ei tapahdu täysin kivuttomasti.
”Minusta on täysin selvää, että tarvitsemme poliisin, koska haluan soittaa poliisille, jos saan tappouhkauksen. Uskon myös, että Tanska tarvitsee puolustusvoimat, mutta en tarkoita, että meidän pitää jatkaa niin kutsuttua aktiivista ulkopolitiikkaa, jossa osallistumme sotiin” kirjoitti Schmidt-Nielsen.
Hänen mukaansa hyökkäysvoimaa ei tarvita, mutta tarvitaan konflikteja ratkaisevaa voimaa, jolla voidaan estää Ruandan kaltaiset kansanmurhat. Lisäksi pitää panostaa rauhanomaiseen konfliktien ehkäisemiseen.
Schmidt-Nielseniä arvostellaan
Ainakin kolme puoluehallituksen jäsentä on arvostellut Schmidt-Nielsenin linjausta. Søren Egge Rasmussen totesi Berlingske Tidende -lehdelle olevansa pasifisti ja siksi edelleen armeijan lakkauttamisen kannalla.
Jakob Lindblom sanoi samalle lehdelle, että armeijaan vuosittain käytettävistä 20 miljardista kruunusta (2,7 miljardista eurosta) voisi käyttää muutaman miljardin pysyvään konfliktinhallintajoukkoon ja loput siviilikriisinhallintaan.
Esitys siitä, että poliisin lakkauttamisvaatimuksesta luovutaan, on herättänyt vähemmän intohimoja. Se hyväksyttäneenkin suuremmitta nurinoitta.
”Pragmaattinen idealisti”
Schmidt-Nielsen ryöpytti kirjoituksessaan joitakin puoluetovereitaan epämääräisestä vallankumousretoriikasta, joka on lietsonut mediassa kirjoituksia väkivaltaisesta kumouksesta, lehtisensuurista ja vain hammasharjojen jäämisestä henkilökohtaiseksi omaisuudeksi.
Schmidt-Nielsenin mielestä ei pitäisi antaa aihetta tällaisille puheille, koska ne vievät huomion puolueen oikeasti tavoittelemalta muutokselta.
Schmidt-Nielsen luonnehti itseään ”idealistiseksi pragmaatikoksi” ja sanoi ymmärtävänsä vallankumouksella ”perustavanlaatuisia muutoksia” kuten absoluuttisen monarkian poistamista, naisten tasa-arvoa ja hyvinvointivaltion luomista.
”Minulle sosialistisen yhteiskunnan tunnusmerkkejä ovat tasa-arvo, vapaus, demokratia ja ympäristön kestävyys…En voi ennustaa tulevaisuutta, mutta en usko, että muutokset tapahtuvat yhdellä rysäyksellä, vaan asteittain”, kirjoitti Schmidt-Nielsen.
Kirjoituspöytäkenraalit
Schmidt-Nielsen piti täysin virheellisinä joidenkin esittämiä rinnastuksia Arabikevääseen: ”Tanska on demokraattinen yhteiskunta, jossa kurssia voidaan muuttaa rauhanomaisilla ja demokraattisilla keinoilla.”
Hän kirjoitti, että on ”tärkeää keskustella visioista”, mutta se on tehtävä ”ilman mahtipontisia iskulauseita”.
”Yksi 70-luvun vasemmiston virheistä oli ajatus siitä, että voi istua kirjoituspöytäkenraalina ja laatia yksityiskohtaisia valmiita suunnitelmia siitä, miltä täydellinen yhteiskunta näyttää ja miten siihen päästään.”
Lindblom arvostelee Schmidt-Nielseniä ja sanoo hänen esittävän ”karikatyyrin” keskustelusta. ”Kun (parlamenttiryhmän puheenjohtaja) Per Clausen tai (entinen kansanedustaja) Line Barfot puhuvat vallankumouksesta, kyseessä on tietysti rauhanomainen kumous. He eivät ehdota ihmisten omaisuuden takavarikoimista ja pelkän hammasharjan jättämistä heille”, sanoi Lindblom Berlingskessä.
Pragmaattista kehitystä
Keskustelu osoittaa, ettei Yhtenäisyyslistan viime vuosien kehitys kohti pragmaattisempaa linjaa tapahdu täysin kivuttomasti.
Yhtenäisyyslista kohosi viime syksyn vaaleissa parin prosentin pikkupuolueesta 6,7 prosenttiin. Kansanedustajien määrä kolminkertaistui kahteentoista. Viime aikojen gallupeissa puolue on saanut peräti 12–14 prosentin lukemia.
Yhtenäisyyslista solmi vaaleissa valtaan nousseen sosialidemokraateista, sosialistisesta kansanpuolueesta (SF) ja keskustaliberaaleista koostuvan hallituksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan puolue tukee sitä budjettiäänestyksissä. Tavoitteena oli estää, ettei porvarioppositio voi kaataa budjettia.
Tämän vuoden kesäkuussa hallitus ja Yhtenäisyyslista eivät kuitenkaan päässyt sopuun verouudistuksesta. Schmidt-Nielsen ilmoitti runsas kuukausi sitten, ettei yhteistyösopimus enää päde.