Sointula

» Suomalaiset siirtolaiset perustivat 1900-luvun alussa Matti Kurikan johdolla utopiayhteisön Kanadaan Malcolmin saarelle, noin 300 kilometrin päähän Vancouverin kaupungista.

» Sointulaan muodostettiin osuuskunta Kalevan Kansa Colonization Company sekä Kurikan päätoimittama Aika-lehti.

» Saarelaiset pyrkivät omavaraisuuteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhteisomistukseen ja demokraattiseen päätöksentekoon. Lapsille pantiin pystyyn päiväkoti.

» Yhteisö kuitenkin hajosi muutamassa vuodessa muun muassa ihmissuhdesotkujen, talousvaikeuksien ja traagisen tulipalon seurauksena.

» Saarella asuu yhä noin 800 asukasta. Sontula-yhteisöllä ei ollut siteitä kirkkoon eikä saarella vielä tänäkään päivänä ole kirkko-rakennusta.

ILMOITUS

Matti Kurikka (1863–1915)

Kirjailija, lehtimies, teosofi-sosialisti ja utopisti, suuri tasa-arvon kannattaja. Innoittava puhuja.

Kirjoitti vapaasta rakkaudesta ja tasa-arvosta tavalla, joka oli aikaansa edellä. Oli naimisissa kahdesti.

Työskenteli mm. Viipurin sanomien toimittajana ja Työmies-lehden pää-toimittajana ja kirjoitti näytelmiä. Matkusteli paljon.

Perusti ensimmäisen ihanneyhteisönsä Australiaan vuonna 1899. Kokeilun epäonnistuttua lähti perustamaan Sointulaa Kanadaan. Sointulan jälkeen Sammon takojat -yhteisö.

Teoksia mm. Viimeinen ponnistus 1884, Mitä yhteiskunta on työväelle velkaa 1898, Mitä meille nainen opettaa 1906 ja Kapitalismin kukistus 1911.

New Yorkin keskuspuisto ja utopiayhteisö Sointula nousevat kirkkonummelalaiselle pellolle, kun Masalan Nuorisoteatteri kertoo siellä Matti Kurikan tarinan.

Masalassa on juuri juhannuksen alla saanut ensi-iltansa Tuomo Aitan käsikirjoittama näytelmä Sointula. Viikkolehti vieraili harjoituksissa viikkoa ennen h-hetkeä.

Näytelmä alkaa New Yorkin Central Parkin penkiltä, jossa sydänvaivoista kärsivä Matti Kurikka alkaa kelata uskomattoman elämänsä käänteitä.

– On sanottu, että kukaan ei ole Suomessa herättänyt ihmisissä niin paljon odotuksia ja niin karkeasti niitä pettänyt kuin Matti Kurikka, kertoo Tuomo Aitta.

Kurikka oli sekä kulttuurieliitin että työväen piireissä viime vuosisatojen vaihteessa vaikuttanut sosialisti, joka Aitan mukaan oli hyvin ristiriitainen hahmo.

– Hänellä oli taiteilijamainen ongelma: hän rakasti keskipisteenä olemista. Hän halusi olla Mooses, joka johdattaa kansan uuteen maahan.

Ja niin hän totisesti teki, peräti kolme kertaa:

– Yksi hämmästyttävä seikka oli, että hän ehti perustaa kolme utopiayhteisöä, jotka kaikki päättyivät surkuhupaisilla ja kammottavillakin tavoilla. Hän koki valtavia vastoinkäymisiä.

– Kurikan ihmissuhteet olivat sekavia, naisten kanssa oli kaikenlaista säätöä eikä se hänen johtajuutensa lopulta pysynyt lapasessa.

– Mua kiinnostaa mistä hän sai sen uskon. Mistä hänellä riitti intoa aina seuraavaan projektiin?

Unelmat tarpeen tänäänkin

Tuomo Aitta, joka myös ohjaa esityksen yhdessä Hannele Tuomisen kanssa, toivoo katsojille välittyvän intohimoa ja rohkeutta mennä kohti uutta.

– Tässä ajassa me tiedämme, ettei tällä tavalla voi jatkaa, mutta ei ole juurikaan ajatuksia siitä, mikä se vaihtoehto voisi olla. Se tuottaa koko ajan kasvavaa ahdistusta.

– Yksi syy on varmaankin siinä, että tulevaisuuden näkymä on niin hankala, ettei sitä oikein jaksa edes ajatella, Aitta pohtii.

1800-luvun lopun suomalainen eliitti esitti hyvin samantapaisia kommentteja kuin Björn Wahlroos tänä päivänä: että ihminen on syvimmiltään vain omaa etuaan ajava olento.

Tämä on yksi syy siihen, miksi Aitta on halunnut nostaa esille täysin toisenlaista näkökulmaa edustavan Matti Kurikan.

Unelmia ja utopioita tarvitaan. Ja niitä kurikoita, jotka tarttuvat toimeen. Jotain nimittäin liikahtaa aina eteenpäin.

– Feminismi on kestävintä Kurikkaa, Aitta arvioi.

– He (sointulalaiset) olivat rajusti aikaansa edellä ajaessaan sukupuolten ehdotonta tasa-arvoa. Yhteiskeittiöllä ja päiväkodilla vapautettiin nainen kantamasta yksin vastuuta kodin töistä.

Kurikka halusi myös helpottaa avioeroa, hänen mielestään avioliitto ilman rakkautta oli siveetön.

– Silloin nämä ajatukset olivat todella villiä kamaa.

Tuomo Aitta kertoo laajemmin Matti Kurikasta torstaina 21.6. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

Sointula Masalan kesäteatterissa 27. heinäkuuta saakka. Vanha Ljusdala, Ljusdalantie 9, Kirkkonummi.

Sointula

» Suomalaiset siirtolaiset perustivat 1900-luvun alussa Matti Kurikan johdolla utopiayhteisön Kanadaan Malcolmin saarelle, noin 300 kilometrin päähän Vancouverin kaupungista.

» Sointulaan muodostettiin osuuskunta Kalevan Kansa Colonization Company sekä Kurikan päätoimittama Aika-lehti.

» Saarelaiset pyrkivät omavaraisuuteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhteisomistukseen ja demokraattiseen päätöksentekoon. Lapsille pantiin pystyyn päiväkoti.

» Yhteisö kuitenkin hajosi muutamassa vuodessa muun muassa ihmissuhdesotkujen, talousvaikeuksien ja traagisen tulipalon seurauksena.

» Saarella asuu yhä noin 800 asukasta. Sontula-yhteisöllä ei ollut siteitä kirkkoon eikä saarella vielä tänäkään päivänä ole kirkko-rakennusta.

Matti Kurikka (1863–1915)

Kirjailija, lehtimies, teosofi-sosialisti ja utopisti, suuri tasa-arvon kannattaja. Innoittava puhuja.

Kirjoitti vapaasta rakkaudesta ja tasa-arvosta tavalla, joka oli aikaansa edellä. Oli naimisissa kahdesti.

Työskenteli mm. Viipurin sanomien toimittajana ja Työmies-lehden pää-toimittajana ja kirjoitti näytelmiä. Matkusteli paljon.

Perusti ensimmäisen ihanneyhteisönsä Australiaan vuonna 1899. Kokeilun epäonnistuttua lähti perustamaan Sointulaa Kanadaan. Sointulan jälkeen Sammon takojat -yhteisö.

Teoksia mm. Viimeinen ponnistus 1884, Mitä yhteiskunta on työväelle velkaa 1898, Mitä meille nainen opettaa 1906 ja Kapitalismin kukistus 1911.