Keinot ulottuvat syrjinnästä ihmiskauppaan
Tuore kirjoituskokoelma Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa maahanmuuttajien hyväksikäyttöä aina ennakkoluuloista ja syrjinnästä aina työperäiseen ihmiskauppaan. Kalevi Sorsa -säätiön teos tarkastelee maahanmuuton ja harmaan talouden kytköksiä.
Viiden kirjoituksen kokoelman toimittanut Ilkka Vuorikuru tähdentää, ettei maahanmuutto ja harmaa talous ole sama asia, vaikka niillä on yhtymäkohtia. Harmaasta taloudesta, alipalkkauksesta, heikoista työoloista ja epävarmoista työsuhteista voivat kärsiä myös suomalaiset työntekijät.
Harmaa talous ja maahanmuutto kytkeytyvät yhteen silloin, kun harmaan talouden piirissä toimii yrityksiä, jotka käyttävät mahanmuuttajia hyväkseen. Erityisen ongelman muodostavat epävarman asemansa vuoksi haavoittuvat maahanmuuttajat. Paperittomien maahanmuuttajien ongelmaa käsitellään kirjasen yhdessä luvussa.
Vuorikurun pitää suppeana maahanmuuton näkemistä raja- ja valvontaongelmana tai pelkästään työmarkkinoiden ongelmana. Hän pitää oikeana uuden kotoutumislain näkökulmaa, jossa lähtökohtina ovat osallisuus ja maahanmuuttajien integroiminen yhteiskuntaan. Mukaan mahtuvat tällöin myös mm. kotiäidit ja sukulaiset.
Maahanmuutto on Vuorikurun mielestä lähtökohtaisesti myönteinen ilmiö jo pelkästään väestölliseen kehitykseen liittyvistä syistä. Suomalainen työelämä tarvitsee maahanmuuttajia.
Aivan samoin kuin työ on parasta sosiaaliturvaa, se on myös parasta kotoutumista, Vuorikuru tiivisti.
Väärin politisoitu
Julkistamistilaisuudessa teosta kommentoinut kansanedustaja Susanna Huovinen huomautti, ettei maahanmuuttajien kotoutuminen ole yksin valtiovallan asia. Hän esitti ay-liikkeelle toiveen, että se ottaisi aktiivisemman roolin maahanmuuttajien kotoutumisessa.
SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen katsoi, että maahanmuutto politisoitiin väärin vuosituhannen vaihteessa. Sen seuraukset näkyvät hänen mukaansa vieläkin mm. perussuomalaisten maahanmuuttoretoriikan kannatuksena.
Osasyyllisenä Laukkanen pitää ay-liikettä.
Maahanmuuttokeskustelua käytiin EU:n itälaajentumisen yhteydessä, joka nosti uhkakuvia uusien EU-kansalaisten tulvasta Suomen työmarkkinoille.
SAK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 400 000 virolaista oli valmiita jossakin vaiheessa valmiita tulemaan Suomeen töihin ainakin väliaikaisesti.
Sitä tulkittiin Laukkasen mukaan niin, että lähes puoli miljoonaa virolaista on välittömästi valmiina rynnistämään Suomen työmarkkinoille.
– Muukalaiskammoa käytettiin edunvalvonnan välineenä, Laukkanen sanoi.
Se loi Laukkasen mukaan perustaa maahanmuuttovastaisuudelle, joka mielipidemittauksissa kasvoi nopeasti. Samalla syntyi maaperää perussuomalaisten muukalaiskammoiselle ”suoralle puheelle”.