Antti Tanskanen osoittaa väitöskirjassaan Huono-osaisia työntekijöitä?, että vuokratyöntekijöiden työolot ja työelämän laatu ovat selvästi muita työntekijöitä heikompia. Tämä koskee esimerkiksi palkkoja, työsuhteen turvallisuutta, etenemismahdollisuuksia, vaikutusmahdollisuuksia, työn sallimaa harkintavaltaa sekä työyhteisön tukea, Tanskanen esitteli Vasemmistonuorten järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Lisäksi vuokratyöntekijältä puuttuvat yleensä työterveyshuolto, sairausajan palkka, pääsy työnantajan maksamaan koulutukseen, irtisanomisaika ja vuosiloma.
Työnantajapuoli on esittänyt, että lähes kolmasosa pääsisi vuokratyön kautta vakituiseen työhön käyttäjäyritykseen. Työhallinnon Väyliä työhön -raporttiinkin päätynyt väite on peräisin Tanskasen mukaan ainoastaan Henkilöstöpalveluyritysten liiton kokouskeskustelusta. Työhallinnon selvitysten perusteella luku on ollut esimerkiksi vuonna 2008 vain 4,9 prosenttia, eikä ole tietoa, kuinka moni heistäkään sai vakituisen ja moniko määräaikaisen työpaikan.
Syrjässä työyhteisöstä
Keskustelussa oltiin yksimielisiä vuokratöiden ongelmallisuudesta.
– Työnantajankin kannalta työntekijä, joka kokee jatkuvaa epävarmuutta, on vähemmän motivoitunut ja sitoutunut, huomautti kansanedustaja Kari Uotila (vas.).
Tanskasen havainto, että vuokratyöntekijät eivät ole osa työyhteisöä samalla tavoin kuin muut työntekijät, oli Uotilalle tuttu. Hän tiesi muun muassa konepajojen tilanteesta:
– Joillain työpaikoilla vuokratyöntekijät otetaan mukaan yhteisöön, annetaan joululahjat ja he ovat mukana harrastusryhmissä. Pääsääntö kuitenkin on, että heitä pidetään toisen luokan duunareina, jotka ovat vain käymässä.
– Heistä tulee helposti oma porukkansa, vahvisti aiemmin vuokratöitäkin palvelualoilla tehnyt Vastavoima-liikkeen varapuheenjohtaja Matias Luukkanen.
– Vuokratyö heikentää järjestäytyneen työvoiman neuvottelumahdollisuuksia, koska vuokratyöfirmojen tuottama lisäarvo perustuu pienempään palkkaan ja heikompiin työehtoihin, Luukkanen totesi.
Keskustelussa korostettiinkin, että ammattiyhdistysliikkeen on panostettava vuokratyöntekijöiden edunvalvontaan, vaikka heidän järjestäytymisasteensa on alhainen.
– Jos liiton edustaja tulee sanomaan, että me hoidamme sinulle työehtosopimuksen mukaisen palkan, kyllä se innostaa liittymään liittoon, uskoi Luukkanen.
Useita ratkaisuehdotuksia
Tanskanen ehdotti ratkaisuksi vuokratyöntekijöiden turvattomuuteen ensi hätään takuupalkkaa. Vuokratyöyrityksen olisi siis maksettava jonkinlaista palkkaa myös niinä kuukausina, jolloin sillä ei ole tarjota työtunteja. Tällaista on esittänyt myös Vasemmistoliitto, ja Ruotsissa näin jo on.
Vuokratyön kieltämistä kokonaan keskustelijat eivät lähtisi nykytilanteessa vaatimaan. Tanskanen muistutti kuitenkin, että vain 20 vuotta sitten se oli vielä monissa OECD-maissa laitonta, ja Suomessakin sitä säädeltiin voimakkaasti.
Luukkanen arveli, että jos vuokratyöntekijöiden olosuhteet saataisiin asianmukaiseen kuntoon, toiminta ei ehkä enää kannattaisi ja vähenisi sitä kautta. Luukkanen sekä ravintola-alan vuokratyöntekijä Janne Nurmi katsoivat, että samapalkkaisuuden vaatimus ei riitä, vaan vuokratyöntekijälle kuuluisi työn lyhytaikaisuuden ja turvattomuuden vuoksi maksaa jopa muita enemmän.
Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) puolestaan nosti esille mahdollisuuden organisoida vuokratyön välitys osuuskuntapohjaisesti, jolloin toiminnasta saatava hyöty päätyisi yksityisten yhtiöiden sijasta työntekijöille itselleen.
Video tilaisuudesta on katsottavissa Vasemmistonuorten bambuser-kanavalla: bambuser.com/channel/Vasemmistonuoret