Jussi Joentausta

Tampereen yliopiston Aikalainen -lehden mukaan astiankuivauskaappi ja ksylitoli -makeutusaine ovat kaikkien aikojen merkittävimmät suomalaiskeksinnöt.

Heikki Laurinollin artikkelin mukaan merkittävimmät suomalaiskeksinnöt on tehty paljon ennen nykyistä innovaatiopuheiden aikaa. Vaikeammiksi merkittävien innovaatioiden syntyminen näyttää käyneen sen jälkeen ”kun innovaatioita alettiin väkipakolla tuottaa”.

Aikalaisen artikkelissa vertaillaan keksintöjä kolmen eri tietolähteen pohjalta. Vertailussa ovat mukana Keksintösäätiön listaus, viime vuonna ilmestynyt teos Suomalaisia innovaatioita Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin sekä Ilkka Taipaleen toimittama teos 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta.

Pula-aikana kestäviä innovaatioita

Laurinollin mukaan sosiaaliset keksinnöt näyttävät kestävän paremmin aikaa kuin tekniset. Yhteiseen hyvinvointiin tähtäävistä keksinnöistä neuvolajärjestelmä (v.1926), äitiyspakkaus (1937) ja maksuton kouluruoka (1943) luotiin aineellisen köyhyyden oloissa, nykymittarein katsottuna pula-aikana.

Työtehoseuran tutkimukseen perustuneen asiankuivauskaapin teollinen valmistus käynnistyi vuonna 1948. Ksylitolin teollinen valmistua koivun kuituaineesta alkoi vuonna 1972 ja Suomen Sokeri Oy patentoi makeutusaineen valmistusmenetelmän ensimmäisenä maailmassa. Teolliseen käyttöön makeutusaine tuli pari vuotta myöhemmin.

Sotia edeltävän ajan teknisistä keksinnöistä ovat parhaiten pitäneet pintansa Abloy-lukko (1918) sekä Nobelin palkinnolla palkittu AIV-rehu (1929).

Aikalaisen vertailun mukaan kaikki kolme lähdettä listaavat merkittävimpien suomalaiskeksintöjen joukkoon vain vuonna 1948 markkinoille tulleen astiankuivauskaapin sekä vuosina 1974-75 kehitellyn ksylitoli -makeutusaineen.