Ranskan presidentinvaalien toinen vaalikierros päättyi vasemmiston suureen vaalivoittoon. Vaalijuhlinta alkoi jo ennen kuin viralliset tulokset oli julkistettu ja sosialisti François Hollanden voitto varmistunut.
Hollande valittiin 50,8 prosentin kannatuksella, Nicolas Sarkozy sai 49,2 prosenttia. Äänestysprosentti oli 81, mutta tyhjää äänestäneiden määrä korkeampi kuin koskaan.
Hollande on Ranskan toinen vasemmistopresidentti vuonna 1981 valitun François Mitterrandin jälkeen. Mitterrand pysyi vallassa yhteensä 14 vuotta. Nykyisin presidentti valitaan enää viideksi vuodeksi, joten Hollandella on mahdollisuudet toteuttaa lupaamansa muutos kymmenessä vuodessa, mikäli hänet valitaan toistamiseen. Hänen iskulauseensa oli ”Muutos nyt!”
Hollanden iskulause oli ”Muutos nyt!”
Oikeiston ehdokkaan Nicolas Sarkozyn kannatus pysyi alusta alkaen Hollanden alapuolella, siksi vaalitulos ei ollut mikään yllätys.
Sarkozy kuitenkin kuroi viime hetkillä rakoa umpeen, vaikka äärioikeiston Marine Le Pen ilmoitti äänestävänsä itse tyhjää ja keskustan ehdokas François Bayrou ilmoitti äänestävänsä Hollandea. Kumpikin antoi kannattajilleen vapauden äänestää kumpaa tahansa.
Sarkozy liehitteli äärioikeistoa
Hollande veti erään Ranskan parhaista vaalikampanjoista, monesti ehkä liikaakin Mitterrandia kopioiden.
Sarkozyn iskulause taas oli ”Vahva Ranska”, joka jo viittasi hänen epätoivoiseen viime hetken yritykseensä saada Le Penin kannattajat äänestämään itseään. Tämä onnistuikin vain osittain. Liian läpinäkyvä Le Penin kannattajien mielistely toi lisä-ääniä mutta myös karkotti tätä säikähtäneet, sillä Le Penin osallistumisesta jopa hallitukseen huhuttiin.
Vaalikamppailu oli harvinaisen rauhallinen, vaalituloksen julkistamisen jälkeen molemmat osapuolet kehuivat kohteliaasti toisiaan, kaikki piikit oli karsittu puheista.
Sarkozy lupasi televisiopuheessaan ranskalaisille, ettei aio toiste enää asettua ehdokkaaksi.Hän ei kertonut tulevaisuuden suunnitelmiaan, mutta ilmeisesti hän jättää kokonaan politiikan: ”Minusta tulee nyt tavallinen kansalainen.”
Parlamenttivaalit kesäkuussa
Sarkozy onnistui lähtemään arvokkaasti. Mutta hänen viiden vuoden presidenttikautensa oli sellaista hulinaa ja öykkäröintiä, jollaiseen ranskalaiset eivät ole tottuneet. Presidentin arvokkuudesta ei ollut jälkeäkään. Siksi ranskalaiset äänestivät lähinnä saadakseen Sarkozyn pois ja tilalle ”normaalin” presidentin.
Hollandessa on kaikki ”normaalin” ihmisen hyvät ominaisuudet.
Vasemmistolla oli siis pitkään aikaan taas syytä juhlimiseen vasemmiston perinteisellä Bastiljin aukiolla. Siellä juhlittiin myös sekä Mitterrandin vaalivoittoa että surtiin hänen kuolemaansa.
Jos vasemmisto voittaa vielä kesäkuun parlamenttivaalit, Hollanden mahdollisuudet toteuttaa ohjelmansa ovat todella hyvät. Sillä Ranskan ylähuonekin, senaatti, on ensimmäistä kertaa vasemmistoenemmistöinen.