Pekka Helminen

Tornien taisto alkoi aamuviideltä

Noin 1 500 lintuharrastajaa kipusi kiikareineen ja kaukoputkineen tähystystorneihin ympäri Suomea aamuviideltä. Päivä, toukokuun ensimmäinen lauantai on tarkkaan harkittu.

– Silloin nähdään kaikki lajit, jotka tuolloin ovat liikkeellä, sanoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Havaintojen yhteen laskettu lajimäärä rikkoo tavallisesti 200 rajan.

Södersved arvioi Tornien taisto -tapahtumaan osallistuvan tänä keväänä noin 300 tornia. Viime vuonna Ruotsissa vastaavaan taistoon osallistui noin 50 tornia, kun meillä päästiin 320:een.

Havainnointi on rajattu Södersvedin mukaan torneihin, jotta harrastajat eivät häiritsisi lintuja ja muuta luontoa esimerkiksi kolutessaan rantoja. Tornit on yleensäkin hyvä keino ohjata linturetkeilyä.

ILMOITUS

Kello 15 päättyvän kisan tulokset ovat selvillä kello 18 mennessä. Suurin osa torneista raportoi havaintonsa nettilomakkeen välityksellä. Myös tekstiviestit ovat käytössä.

– Olen rakentanut sata ja ollut suunnittelemassa kahtasataa lintutornia, sanoo Jouko Alhainen Humppilasta, pientä mielihyvää ja ylpeyttä äänessään. Maatalon pojan kyhäämä Suomen ensimmäinen lintutorni valmistui vuonna 1957.

Uudisrakennus nousi Alhaisen talon piharakennuksen seinää pitkin Uurtaanjärven rannalle Hämeen Kalvolan pitäjässä, joka nyttemmin kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin.

Vaatimatonhan rakennelma oli.

– Kaksi ihmistä sinne hädin tuskin mahtui. Antoi se tuulensuojaa. Jalkapohjat ulottuivat viiden metrin korkeuteen, Alhainen kertoo.

Alhainen oli kuusivuotias aloittaessaan urakkansa ja täyttänyt seitsemän, kun torni valmistui. Rakentaminen oli miehenalulle työlästä, kun naulat tuppasivat mennä enemmän vinoon kuin puun sisään. Omaan käyttöönsä Alhainen on ehtinyt rakentaa kolme tornia.

– Tein ensimmäiset lintumuistiinpanot kuusivuotiaana. Yhdessä lauseessa saattoi olla seitsemän kirjoitusvirhettä, mutta kyllä niistä edelleen selvän saa.

Talkoohenkeäkin löytyy vielä

Lintutornien rakentamiseen löytyy Alhaisen mukaan jonkin verran talkoohenkeä edelleenkin.

– Suunnitteluvaiheessa innokkaita voi olla paljon, mutta töihin ryhdyttäessä jono on jo lyhkösempi, lintumies tietää.

Täysin samanlaisia tyyppitorneja ei Alhaisen mukaan kannata rakentaa, koska perustamisolosuhteet ja maastonmuodot vaihtelevat. Kahdesta seikasta kannattaa torniekspertin mukaan kuitenkin pitää kiinni: kestopuusta sekä haponkestäviä pultteja ja nauloja.

Alhainen rakensi Suomen suurimman lintutornin Puurijärven-Isosuon kansallispuistoon Puurijärven rantaan Kokemäen kaupungin alueella.

– Se on kahdeksankulmainen torni, jonka sisähalkaisija on 8,7 metriä. Korkeutta sillä on 20 metriä, Alhainen kertoo.

Metallisia torneja ei lintumiehen mielestä kannata rakentaa, vaikka ne olisivat puisia pitkäikäisempiä.

– Metallinen torni soi tuulessa heti, Alhainen tietää. Tämä haittaa lintujen äänihavainnointia.

Laajemmin sadan lintutornin miehestä kerrottiin perjantaina 4. toukokuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

Tornien taisto alkoi aamuviideltä

Noin 1 500 lintuharrastajaa kipusi kiikareineen ja kaukoputkineen tähystystorneihin ympäri Suomea aamuviideltä. Päivä, toukokuun ensimmäinen lauantai on tarkkaan harkittu.

– Silloin nähdään kaikki lajit, jotka tuolloin ovat liikkeellä, sanoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Havaintojen yhteen laskettu lajimäärä rikkoo tavallisesti 200 rajan.

Södersved arvioi Tornien taisto -tapahtumaan osallistuvan tänä keväänä noin 300 tornia. Viime vuonna Ruotsissa vastaavaan taistoon osallistui noin 50 tornia, kun meillä päästiin 320:een.

Havainnointi on rajattu Södersvedin mukaan torneihin, jotta harrastajat eivät häiritsisi lintuja ja muuta luontoa esimerkiksi kolutessaan rantoja. Tornit on yleensäkin hyvä keino ohjata linturetkeilyä.

Kello 15 päättyvän kisan tulokset ovat selvillä kello 18 mennessä. Suurin osa torneista raportoi havaintonsa nettilomakkeen välityksellä. Myös tekstiviestit ovat käytössä.