Mitä hallituksen kehysriihessä torstaina päätettiin ja miten päätökset vaikuttavat erityisesti pienituloisten asemaan? Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka erittelee ratkaisuja blogissaan yksityiskohtaisesti ja jopa euro eurolta.
”Yksi erävoitto oli, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistettiin puolison tuloista. Tämä on rassannut niin taloudellisesti kuin myös oikeudenmukaisuuden kannalta. Tämä on ollut yksi lapsiperheköyhyyttä lisäävä tekijä”, hän kirjoittaa.
Puhakan mukaan kehyspäätösten jälkeen tuloerojen kaventuminen jatkuu hieman ensi vuonna, ja jonkin verran enemmän vuonna 2014.
Verokylki edellä
Kehysriihessä murrettiin pitkään voimassa ollut periaate, että taloutta sopeutettaessa puolet otetaan veroja korottamalla ja puolet leikkaamalla. Nyt veronkorotuksia tulee 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla.
Vasemmistoliiton tavoitteiden vastaisesti myös arvonlisäveroa korotetaan.
”Se tehtiin kuitenkin nyt osana pakettia, jossa tuloerojen pienennetään. Tämä oli lähtökohtamme”, toteaa Puhakka.
Toisaalla pienituloisimpien ihmisten verotusta kahdella tapaa. Työtulovähennystä kasvatetaan kaikkein pienimpien palkkatulojen luokassa ja myös perusvähennystä korotetaan, mikä Puhakan mukaan tapahtui ministeri Paavo Arhinmäen väännön ansiosta.
”Näillä toimilla kavennetaan myös tuloeroja ja parannetaan progressiota.”
Kokoomus joutui taipumaan omasta periaatteestaan tulojen verotuksessa. Vuonna 2013 ja 2014 ansiotuloverotuksen tarkistuksista luovutaan. Tämä kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja vajaalla 800 miljoonalla eurolla, ja arvonlisäverojen kiristys nettomääräisesti vajaalla 750 miljoonalla eurolla.
Solidaarisuusveroja onkin kolme
Solidaarisuusvero – jota Vasemmisto on ollut ensimmäisenä vaatimassa – tuli yli 100 000 euron nouseville tuloille. Kyseessä on 1,5 prosenttiyksikön ylimääräinen vero vuosille 2013–2015 ja tuottaa 30 miljoonaa vuodessa.
Sen lisäksi yli miljoonan arvoisille perinnöille tulee uusi veroluokka. Kolmanneksi suurten eläkkeiden verotusta kiristetään vastaamaan palkkatulojen verotusta. Verotus on siis jatkossa samalla tasolla kuin vastaavan kokoista palkkaa saavalla työntekijällä.
Pankkivero käyttöön ensi vuonna
Ensi vuonna otetaan käyttöön pankkivero ja niin sanottu windfall-vero astuu voimaan vuonna 2014. Vasemmistoliitto on vaatinut molempia. Niiden oletetaan kasvattavan verokertymää yhteensä 340 miljoonaa euroa vuodessa.
1,5 prosentista 2 prosenttiin nousevan varainsiirtoveron tuotoksi arvioidaan 80 miljoonaa euroa
Indeksitarkistukset pehmentävät ALV:n korotusta
Arvonlisäveron korotus pienituloisimmille pehmennetään eri tavoin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien indeksitarkistuksia aikaistetaan puolella vuodella.
Suurin osa Kelan maksamista perusturvaetuuksista on kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Tällaisia ovat kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisät, hoito- ja vammaistuet, työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä sairausvakuutuksen ja vanhempain päivärahan sekä kuntoutusrahan vähimmäismääräiset päivärahat samoin kuin lapsilisät ja lastenhoidon tuet.
Myös toimeentulotuen perusosan euromäärä on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Näistä laikkiin muihin etuuksiin tehdään aikaistetut indeksitarkistukset paitsi lapsilisiin.
Lapsilisän indeksin jäädyttäminen vie Puhakan mukaan ensi vuonna yhden lapsen perheessä 2,80 euroa kuukaudessa, kahden lapsen perheessä 5,89 euroa kuukaudessa, kolmen lapsen perheessä 9,83 euroa ja 4 lapsen perheessä 14,34 euroa kuukaudessa.
Opintotuen indeksitarkistukset tulevat
Puhakan mukaan paineet opintotukea kohtaan torpattiin kehysriihessä. Opintotukea ei leikata koko hallituskaudella, vaan hallitusohjelmassa sovitut indeksitarkistukset pitävät, ja ne tehdään 1.9.2014.
Nuorten pääsy ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle helpottuu, kun työssäoloehto laskee kaksi kuukautta 8 kuukaudesta 6 kuukauteen.
”Tämä on merkittävä helpotus, vaikka tulevaisuudessa ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahapäivien määrä vähenee nykyisestä 500 päivästä 400 päivään, jos työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta”, Puhakka toteaa.
Nuorisotakuuseen lisää rahaa
Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan vuodesta 2013 alkaen. Nuorisotakuuseen lisättiin koko loppuhallituskaudelle 60 miljoonaa euroa aiemman hallitusneuvotteluissa sovitun 50 miljoonan lisäksi.
Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja 2014–2016 aikana 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ohjataan ammatillisen tutkinnon opintoihin.
Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 19,5 miljoonaan euroon vuosina 2013–2015 ja 11,5 miljoonaa euroon vuonna 2016.
Työllistämisbonus pitkäaikaistyöttömälle
Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa päävastuu aktivoinnista siirtyy kokeiluluonteisesti kunnalle.
Samalla kokeillaan työllistymisbonusta. Pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Lisäksi asumistuen tarkistusjaksoa pidennetään kokeiluluonteisesti 6 kuukauteen. Lisäksi selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön työttömän verokortti.
Punavihreää liikennepolitiikkaa
Kehysriihessä tehtiin myös miljardin euron päätökset liikenneinvestoinneista.
Puhakan mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen teki punavihreää historiaa. Ensimmäistä kertaa rautatiehankkeisiin päätettiin satsata rahaa enemmän kuin maantiehankkeisiin.
Lisäksi hallitus hyväksyi neljästä kansallisesti isosta hankkeesta, jotka kaikki ovat rautatiehankkeita. Ne ovat Pisara-rata, Pasila–Riihimäki välin toinen vaihe, Luumäki–Imatra -välin kaksoisraide sekä Imatralta Venäjän radalle menevän osuuden parantaminen.