Suomi ottaa aikalisän ACTA:n ratifioinnissa. EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan perjantaiaamuna, että väärentämisen vastaista ACTA-kauppasopimusta lykätään.

Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli ACTA-sopimuksen eli väärentämisen vastaiseksi suunnitellun, kohua herättäneen kauppasopimuksen tarkoitus on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjuntaa kansainvälisesti.

Vähintään vuosi odotellaan

Sopimuksen määräykset kuuluvat pääosin Euroopan unionin toimivaltaan, eikä Suomen hallitus näin ollen näe tarkoituksenmukaiseksi, että Suomi ilmoittaisi sopimuksen hyväksymisestä ennen kuin myös EU on sitoutunut sopimukseen.

EU:n komissio päätti helmikuun lopulla viedä sopimus EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi julkisuudessa esitettyjen, kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia koskevien epäilysten hälventämiseksi. Tuomioistuimen käsittely kestänee vuodesta puoleentoista vuoteen. Euroopan parlamentin kanta sopimukseen saadaan aikaisintaan ensi vuonna.

Suomi allekirjoitti sopimuksen tammikuussa yhdessä Euroopan unionin ja 21 muun EU-jäsenvaltion kanssa.

ILMOITUS

Hallitus korostaa perjantaina lähetetyssä tiedotteessa, että sopimuksen allekirjoittaminen ei merkitse vielä sen määräysten voimaantuloa. Voimaantulo edellyttää, että eduskunta ja tasavallan presidentti ovat hyväksyneet sopimuksen.

Suomi vaatinut avoimuutta

ACTA on junnannut suomalaisessakin päätöksentekoprosessissa jo vuosia. Sitä ovat valmistelleet ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriö.

Hallitus vastaa tiedotteessaan Suomessakin esitettyihin salailuepäilyihin ja vaatimuksiin valmistelun avoimuudesta toteamalla, että kansalaisjärjestöjä on informoitu ja lausuntokierros järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2008. Yleisölle on järjestetty kaksi seminaaria.

– Suomi on tukenut aktiivisesti neuvottelujen avoimuuden lisäämistä ja peräänkuuluttanut EU:n tarvetta toimia asiassa aktiivisesti. Sopimusluonnos julkistettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2010 neuvottelujen ollessa vielä kesken, hallituksen tiedotteessa sanotaan.

Asia nousi esiin torstaina eduskunnan kyselytunnilla, kun vasemmistoliiton Silvia Modig ihmetteli sopimukseen liittyvää salaperäisyyttä.