Helsinki häviäisi museohankkeessa 6–8 miljoonaa vuodessa, arvioi Ritva Oesch.

Pääomaliikkeiden virtoja aiemmin selvittänyt Ritva Oesch (ent. Pitkänen) on tehnyt Pro-kuntapalvelut -verkostolle arvion Helsinkiin suunnitellun Guggenheim-taidemuseon vaikutuksista kaupungin talouteen. Hänen arvionsa perustuu hankkeesta tehtyyn selvitysraporttiin.

Oeschin mukaan museohanke on Helsingille selkeästi tappiollinen. Kaupunki maksaa Guggenheim-säätiölle 2 miljoonaa euroa vuodessa ohjelma- ja hallintomaksuna sekä 20 vuoden ajalta lisenssimaksuna 30 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki antaa käytännössä ilmaiseksi käyttöön rakentamansa uuden 150 miljoonan arvoisen rakennuksen ja kaupungin arvokkaimman rakennuspaikan.

Tappion määrä riippuu arvioiduista kävijämääristä, Oesch toteaa. Se olisi Helsingille 6–8 miljoonaa euroa vuodessa.

Museon on arvioitu tuovan Helsinkiin 55 000–100 000 uutta kävijää vuosittain.

Koska uuteen museoon sulautettaisiin osa Helsingin taidemuseon nykyisistä toiminnoista, kaupungin lisäkustannus nykyiseen toimintaan verrattuna tulisi olemaan 3,7 miljoonaa vuodessa. Tästä lisäkustannuksesta 2 miljoonaa on hallintomaksua Guggenheim-säätiölle. Kaupunki veloittaisi museolta kiinteistövuokrana 0,3 miljoonaa vuodessa. Museorakennuksen rakentamiskustannukset olisivat 150 miljoonaa. Kokonaisvaikutus kuntien ja valtion talouteen olisi 0,7 miljoonaa positiivinen vuodessa.

ILMOITUS

Kävijämäärä toiveajattelua

Ritva Oesch toteaa, ettei arvio kävijämäärästä perustu mihinkään järkevään laskelmaan tai ennakkotapaukseen. Kyse on toiveajattelusta.

Rakennuksesta hän huomauttaa, ettei raportin laskelmissa ole huomioitu korkoa. Jos kaupunki lainoittaa rakentamisen, lainan korkokustannus on esimerkiksi 4 prosentin korkokannalla 6 miljoonaa euroa vuodessa.

”Kun korko otetaan huomioon, hankkeen tappio kaupungille on lähes 10 miljoonaa vuodessa”, Oesch laskee.

Hän huomauttaa, ettei Guggenheim-säätiö kanna hankkeessa mitään riskiä. Se saa omat tuottonsa kävi museolle täällä miten hyvänsä.

”On outoa, että tavaran tilaaja, tässä tapauksessa Helsingin kaupunki, tilaa selvityksen tavaran `edullisuudesta´ tavaran tuottajalta (Guggenheim-säätiö), joka hyötyy kaupasta. Parempi tapa olisi tilata selvitys riippumattomalta taholta tai tehdä itse.”

Hankkeen selvitysraportissa vähätellään syntyviä kustannuksia, Oesch väittää. Selvitys jättää kertomatta, että lisäkustannus ilman lainan korkoja on 5 prosenttia kaupungin kulttuurimenoista. Lainan korot mukaan laskettuna korotus nousee 13 prosenttiin.

”Toteutuessaan näin merkittävä korotus väistämättä vähentäisi muita kulttuurimenoja ja heikentäisi alueellisten kulttuuritalojen ja lähiöiden kulttuuritoimintaa. Ehdotus sisältää kaupungin taidemuseon nykyisten toimintojen osittaisen sulauttamisen Guggenheim-museoon. Voi vain kuvitella, millaista näyttelytoimintaa ja kokoelmien hankintaa kaupungin taidemuseo voisi harjoittaa pelkästään Guggenheim-säätiölle maksettavalla 2 miljoonan euron vuotuisella lisenssimaksulla”, pohtii Oesch.

Kattaisi sosiaalimenojen alibudjetoinnin

Ritva Oesch pitää kummallisena, että Helsingissä oltaisiin valmiita 150 miljoonan euron kertamenoon samaan aikaan kun budjetin laadinnassa on vuodesta toiseen valitettu velkaantuneisuutta.

”Summalle löytyisi varmasti parempaakin käyttöä. Helsingin kaupungissa – loistavassa design- ja kulttuuripääkaupungissa – on häpeätahrana muun muassa 3 500 asunnotonta. Kaupunki voisi kirkastaa kuvaansa ja saada maineen sosiaalisen omantunnon pääkaupunkina laittamalla tämän näin helposti löytyvän summan esimerkiksi asunnottomien asuinpaikkoihin ja koteihin ja edullisiin vuokra-asuntoihin” Oesch esittää.

Lisäksi Helsingin sosiaalimenot on toistuvasti alibudjetoitu 50–100 miljoonalla eurolla vuodessa.

”Pro-kuntapalvelut -verkosto on toistuvasti vaatinut tämän alibudjetoinnin lopettamista. Tämä 150 miljoonaa riittäisi kattamaan lähes kahden vuoden lisäystarpeen kaupungin sosiaalitoimen menoihin”, Ritva Oesch toteaa.