Lehtikuva/ -

Palestiinalaisjärjestö Hamas on jättänyt päämajansa Damaskoksessa ja asettunut kaikella painollaan Syyrian kansannousun puolelle.

Syyrian verilöylyn varjossa on melko vähälle huomiolle jäänyt kehityskulku, jolla voi pitemmällä aikavälillä olla järisyttävä merkitys. Islamistinen palestiinalaisjärjestö, Gazan kaistalla valtaa pitävä Hamas, on käytännössä täydellisesti kääntänyt takkinsa ja vaihtanut liittolaisia.

Hamasin poliittinen päämaja on vuodesta 1999 lähtien ollut Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa ja Hamasin korkein johtaja Khaled Meshaal on asunut siellä, Syyrian presidentin Bashar al-Assadin suojeluksessa.

Hamas on ripotellut vihjeitä muutoksesta viime kuukausina, mutta vasta kuluneen viikon aikana on asia tehty täysin selväksi. Hamasin johtajat toivat sen julki viime viikon perjantairukousten yhteydessä.

Hamasin linjanmuutos hermostuttaa Israelin hallitusta.

Merkittävimmän puheista piti Hamasin Palestiinassa pysyneen johdon korkein edustaja Ismail Haniya, joka sai esiintyä yhdessä Egyptin tärkeimmistä moskeijoista, Kairon al-Azharissa.

”Teen kunniaa kaikille arabikevään kansoille ja teen kunniaa Syyrian sankarilliselle kansalle, joka kamppailee vapauden, demokratian ja uudistusten puolesta,” sanoi Haniya.

ILMOITUS

Kuin sinetiksi Hamas ilmoitti tiistaina virallisesti, että sen johto on jättänyt Damaskoksen.

Meshaal on asettunut Qatarin pääkaupunkiin Dohaan ja hänen kakkosmiehensä Moussa Abu Marzouk Kairoon.

Uudet rahoittajat

Samalla myös Hamasin suhteet toiseen tähänastiseen suojelijaansa, Iraniin, muuttuvat.

”Iranilaiset eivät ole iloisia meidän asenteestamme Syyriaan, ja kun he eivät ole iloisia, he eivät kohtele meitä samalla tavalla kuin ennen”, sanoi Marzouk uutistoimisto AP:lle tiistaina.

Sunnilaisen Hamasin suhde shiialaiseen Iraniin ei ollut taivaassa solmittu, vaan mukavuusavioliitto, jonka itse asiassa sai aikaan George W. Bush.

Kun Hamas voitti vuonna 2006 palestiinalaisten ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat vaalit, Bush vaati arabiliittolaisiaan sulkemaan rahahanat Hamasin johtamalta hallitukselta. Hamas kääntyi Iranin puoleen, joka tietysti mielellään käytti tilaisuutta hyväkseen alueellisen vaikutusvaltansa kasvattamiseksi.

Tänä talvena Hamas on pohjustanut uusien rahoittajien löytämistä Iranin tilalle. Haniya kiersi helmikuun alkupuolella Persianlahden maissa Bahrainissa, Qatarissa ja Kuwaitissa. Tällä viikolla ilmoitettiin, että Qatar on myöntänyt Hamasille 250 miljoonaa dollaria Gazan jälleenrakentamiseen.

Kuitenkin Haniya tapasi helmikuussa vielä myös Iranin korkeimman johtajan, ajatolla Ali Khamenein.

Iran ei ole seurannut toimettomana tilanteen kehittymistä. Ainakin Israelin lehtien mukaan se on lisännyt tukeaan Hamasin pienemmälle kilpailijalle, Islamilaiselle Jihadille.

Suuri ystävä Egyptissä

Suuri kuvio Hamasin uudelleen orientoitumisen taustalla on Egyptin kansannousu. Hosni Mubarakin Egypti auttoi Israelia Hamasin ahdistelussa, mutta nyt on Egyptin suurin puolue Muslimiveljeskunta. Hamas perustettiin vuonna 1987 alun perin juuri Muslimiveljeskunnan Palestiinan osastoksi.

Lisäksi Hamasin uusia ystäviä ovat Turkki ja Jordania. Hamasin päämaja oli vuoteen 1999 Jordaniassa, kunnes kuningas Abdullah karkotti Meshaalin sieltä Syyriaan.

Hamas on vuosien 2006–2007 lyhyen yhteishallituksen jälkeen käynyt katkeraa kiistaa suurimman palestiinalaisjärjestön, Länsirannalla valtaa pitävän Fatahin kanssa.

Hamas ja Fatah pääsivät helmikuun 5. päivänä Qatarin välittämissä neuvotteluissa sopuun yhteisen palestiinalaishallituksen muodostamisesta. Sen pääministeriksi tulisi Mahmud Abbas, joka jatkaisi myös palestiinalaisten presidenttinä.

Yhteishallitusta ei ole vielä saatu käytännössä pystyyn, erityisesti sen vuoksi, että Hamasin sisällä on linjaerimielisyyksiä.

Vaikka on liian aikaista odottaa Hamasilta esimerkiksi Israelin tunnustamista, voi linja käytännössä muuttua neuvotteluhaluisemmaksi. Meshaal sanoi jo marraskuussa, että Hamas lopettaa aseellisen taistelun ja harjoittaa väkivallattoman vastarinnan politiikkaa.

Paradoksaalista kyllä, tämä ei ole mikään hyvä uutinen Israelin Benjamin Netanjahun oikeistohallitukselle. Kovaa linjaa oli hyvä perustella Hamasista Damaskoksen kautta Teheraniin ulottuvalla ”pahan akselilla”, mutta miten torjua sopuisampi Hamas?

Arabimaailman sisällä Hamasin uusi asemoituminen vahvistaa konfliktilinjoja islamin haarojen välillä. Kun Hamas nyt ylistää Syyrian (etupäässä) sunnien kansannousua shiialaista alaviittivähemmistöä vastaan, Bahrainissa Hamas veljeilee (etupäässä) shiialaisten kansannousun kukistaneen sunnikuninkaan kanssa.