Pekka Pajuvirta

Erkki Kauppilan elämäkerta kertoo, miten rutiköyhän mökin pojasta tuli arvostettu lehtimies.

Kansan Uutisten entinen päätoimittaja ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Erkki Kauppila on saanut ansaitsemansa elämäkerran. Sen ovat toimittaneet tyttärentytär Noora Kauppila yhdessä elämänkumppaninsa Pekka Tuomisen kanssa.

Kirjan juonesta vastaa kuitenkin Erkki Kauppila, jonka vuosikausia valmistelemaan ja kesken jääneeseen käsikirjoitukseen kirja perustuu. Mukana on elämän tähtihetkiä ja käännekohtia, ja myös erinomaista arjen kuvausta eri vuosikymmeniltä. Kirjaa lukiessa miltei kuulee Erkki Kauppilan rauhallisen äänen ja analyyttisen tavan panna asioita oikeaan järjestykseen.

Elämäkerta valottaa Kauppilaa niin yksityishenkilönä kuin poliitikkona ja lehtimiehenä. Kirja alkaa yksityiskohtaisen tarkalla kerronnalla mökkiläisen pojan rutiköyhästä lapsuudesta Kiimingin Huttukylässä. Nuoren miehen sinnikkyys ja oppimisenhalu tulevat hienosti esiin herkkävireisestä ajan kuvauksesta sotien jälkeisillä uitto- ja sahatyömailla.

Kauppilan matka vie Sirola-opiston kautta puoluekouluun Moskovaan, toimittajaksi Kansan Uutisiin, lehden kirjeenvaihtajaksi Moskovaan, puoluetoimitsijaksi ja lopulta Kansan Uutisten päätoimittajaksi. Kauppila kertoo lämpimällä tavalla myös perheensä arjesta – niin iloista kuin suruista – elämän eri vaiheissa.

Vaikka kirja on yhden miehen kerrontaa, niin samalla se valottaa sisältä päin niin SKP:n puolueriitaa kuin sen suhteita muun muassa Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen.

ILMOITUS

Kauppila käy perusteellisesti läpi elämänsä eri vaiheet, niin kuin hän itse ne koki. Kirjan toimittajat ovat hyödyntäneet erinomaisella tavalla myös Kauppilan muuta kirjallista tuotantoa, Kansan Uutisten kolumneja, aikalaisten kertomuksia ja haastatteluja sekä laajaa arkistomateriaalia. Kauppilan oma kertomus jäi kesken, muistelut viimeisiltä vuosilta jäävätkin alkuaikoja ohuemmiksi.

”Olette pettänyt meidät”

Kirjassa on monia herkullisia yksityiskohtia poliittisesta elämästä. Kauppilan teksti täydentää osaltaan historian kirjoitusta. Esimerkkinä mielenkiintoista tapahtumaketjusta käyköön vaihe, jolloin Kauppila aloitti KU:n kirjeenvaihtajana Moskovassa. Hänen ensimmäiset, jopa dramaattisia sävyjä saaneet juttunsa liittyivät pääsihteeri Nikita Hruštšovin syrjäyttämiseen.

Kansan Uutisiin ja Yleisradioon toimittamissaan jutuissa Kauppila kertoi, että keskuskomitean kokouksissa oli syntynyt suuria erimielisyyksiä muun muassa talouspolitiikasta, etenkin maatalouskysymyksistä ja eräistä ulkopolitiikan kysymyksistä. Hän oli kuullut, että Hruštšovia oli arvosteltu muun muassa Kuuban ohjuskriisin hoitamisesta ja epätyydyttävistä suhteista arabimaihin.

”Seuraavana aamuna alkoi myrsky. Tuskin olimme päässet ylös vuoteesta, kun huoneistoomme marssi V.G. Feodorov seurueineen. Ääni suuttumuksesta ja vihasta väristen hän esitti minulle syytöksiään illalla kirjoittamieni juttujen johdosta.”

”Feodorov teki syytöksistään yhteenvedon, joka on jäänyt loppuelämäkseni soimaan korvissani: ’Me totesimme aamun kokouksessamme, että olette pettänyt meidät. Te olette ainoa kommunistinen kirjeenvaihtaja ja Kansan Uutiset ainoa kommunistinen lehti, joka on käsitellyt tällä tavalla keskuskomitean kokousta ja Hruštšovin eroa eikä ole luottanut meidän informaatiomme.’”

Kauppila sai toiminnalleen tukea Suomesta ja hän toteaa käsittäneensä, että oli menetellyt journalistisesti aivan oikein ja olisi vahvoilla jatkokeskusteluissa.

Kauppila kertoo noilta ajoilta myös siitä, kuinka hänen puhelintaan kuunneltiin ja miten ensimmäinen kerta paljastui. Hän muistelee myös itseensä kohdistunutta värväysyritystä.

Eurokommunistiksi Italiassa

Kauppila kertoo seikkaperäisesti ”Prahan kevään” synnyttämistä tunnelmista ja siitä, miten hän oli kirjoittamassa SKP:lle kannanottoa, jolla puolue tuomitsi Neuvostoliiton suorittaman Tšekkoslovakian miehityksen.

Työväenliikkeen yhteistyö oli Kauppilalle sydämenasia ja se näkyy myös hänen teksteissään.

Kauppila innostui eurokommunistista osallistuessaan 1975 Italian kommunistisen puolueen (IKP) konferenssiin, jossa puolue nosti esiin ”historiallisen kompromissinsa”. Palatessaan konferenssista hän alkoi pitää itseään eurokommunistina, vaikka sanoikin silloin kavahtaneensa tuota termiä ”taktisista syistä”.

Osaltaan Kauppila tuki eurokommunististen ajatusten esiintuloa SKP:n sisällä ja Kansan Uutisissa.

Erkki Kauppila: Lehtimies ja eurokommunisti. Toimittanut Noora Kauppila ja Pekka Tuominen. Bookwell Oy, Porvoo 2012.