Lehtikuva/ Vesa Moilanen

Tuhannet eivät ilmoittaudu edes työttömiksi.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan Suomessa syrjäytymisen ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta. He eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi.

– He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät, Myrskylä toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemassa analyysissä Hukassa.

Myrskylän analyysin mukaan syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt. Kantaväestöön kuuluvista näin on joka kahdeksannen kohdalla. Syrjäytyminen on siis myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma.

Ulkopuolisia viisi prosenttia nuorista

Pekka Myrskylän analyysi kertoo, että syrjäytyneitä 15-29 -vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 prosenttia kaikista tämänikäisistä nuorista. Heistä työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

Myrskylä kiirehtii ulkopuolisten nuorten paikantamista. Ensisijainen keino syrjäytymisen ehkäisyssä on hänen mukaansa koulutus. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 prosenttia ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa.

Vajaa puolet jämähtää paikoilleen

Yleisestä mielikuvasta poiketen nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina vain vähän. Syrjäytyneiden määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena. Lohdullista tässä on se, etteivät kyseessä ole vuodesta toiseen samat henkilöt. Viiden vuoden kuluessa 60 prosenttia syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, mutta 40 prosentin tilanne pysyy ennallaan.