Siivousalan työnantajat haluavat tuoda ulkomaista työvoimaa, vaikka siivoojapula johtuu alan nälkäpalkoista.

Jopa 40 prosenttia tammi-elokuun aikana oleskeluluvalla jatkoa hakeneista ulkomaalaisista siivoojista sai kielteisen päätöksen. Asiasta kertoi Vantaan TE-toimiston työlupayksikön päällikkö Sinikka Hyyppä perjantaina ilmestyneen PAM-lehden uutisessa. Kielteisen päätöksen syynä oli useimmiten riittämätön toimeentulo, joka johtui vähäisistä työtunneista tai alipalkkauksesta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää tilannetta erittäin vaikeana sekä näiden työntekijöiden että koko alan kannalta. Työnantajat ovat kuitenkin työvoimapulaan vedoten vaatineet siivousalan saatavuusharkinnasta luopumista Uudellamaalla.

– Maassa on noin viisituhatta työtöntä siivousalan ammattilaista, joista noin tuhat Uudellamaalla. Työnantajat puhuvat kuitenkin työvoimapulasta, jonka takia ulkomaista työvoimaa pitäisi saada ilman saatavuusharkintaa, selvittää Selin.

– Jos suurimpana syynä oleskelulupien hylkäämiseen on riittämätön toimeentulo, voi silloin helposti päätellä, ettei siivousalan työnantajien todellinen motiivi saatavuusharkinnasta luopumiseen ole työvoimapula. Todennäköisesti on työnantajia, jotka haluavat saada halpaa, jopa alipalkattua työvoimaa ulkomailta ilman minkäänlaista kontrollia.

Selinin mukaan avointen työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelman taustalla vaikuttaa olevan työn sirpaloituminen ja osa-aikaistuminen. Hän uskoo, että siivousalan työlle löytyisi tekijät kotimaasta, jos työnantajat tarjoaisivat kunnollisia työsuhteita, joissa maksetaan oikeaa palkkaa ja työtä on toimeentulon kannalta riittävästi.

– Uudenmaan tilanne osoittaa, että saatavuusharkintaa tarvitaan edelleenkin. Järjestelmää voidaan kehittää, kunhan saatavuusharkinnan perusperiaatteita ei heikennetä, Selin linjaa.