Oskari Sipola

Märät säpikkäät on uusi vauhdikas TV2:n hupiohjelma. Siinä kaksi nuorta saamelaisnaista nauraa itselleen ja muille. Pilan kohteena ovat sekä vähemmistöt että enemmistöt.

Rohkea, ronski ja erilainen ovat laatusanoja, joilla voi kuvata uutta TV2:n hupiohjelmaa Märät säpikkäät. Se on osa uutta TV2:n nuorekasta linjaa.

Katsojia railakkaalla huumorillaan ja nopealla tempollaan haastavan ohjelman takana – ja edessä – on kaksi nuorta vähän alle kolmikymppistä saamelaisnaista, Suvi West ja Anne Kirste Aikio. He vastaavat pääosin käsikirjoituksesta ja pääosien esittämisestä.

Kahdeksanosainen viihdesarja Märät säpikkäät aloittaa 12. tammikuuta. Sitä esitetään kerran viikossa torstai-iltaisin.

Saamelaisbimbot hölmöilevät Helsingissä

Moni ihmettelee, mitä ovat säpikkäät. Sanakirjoista löytyy kuvauksia saamelaisten perinteisistä poronkarvaisista säärystimistä.

West tarkentaa, että sarjan saamenkielinen nimi, Njuoska bittut, tarkoittaa märkiä poronkarvaisia naisten stayupeja. Hän heläyttää päälle tuhman naurun ja kertoo, miksi ne ovat märät.

ILMOITUS

– Märät säpikkäät on monta sataa vuotta vanha termi. Joiuissa käytetään paljon kielikuvia. Tämä kielikuva on joiusta, jossa mies haukkuu petollista naisystäväänsä. Hän sanoo, että sinäkin olet sellainen märkä säpikäs, lumppu!

Märkien säpikkäiden juonena on, että kaksi häpeämättömästi flirttailevaa nuorta saamelaisnaista valloittaa Helsingin ja pistää sen sekaisin. Vauhdikkaassa hupirallissa sekoitetaan sujuvasti faktaa ja fiktiota ja nauretaan tasapuolisesti saamelaisille, suomalaisille, vähemmistöille ja enemmistöille.

West sanoo, että ennen kaikkea he nauravat itselleen.

– Me ollaan tehty itsestämme sellaisia hahmoja, että me ollaan miehenkipeitä kiimaisia ja vähän bimbomaisia. Mutta me ei olla ilkeitä. Me ei olla sillä tavalla piikikkäitä, että me auottaisiin päätä vieraille.

Suomalaiset joutuvat outoon valoon

Suomalaisten huumorintaju saattaa silti joutua koetukselle, kun West ja Aikio lataavat täyslaidalta kohti suomalaisten heikkoja kohtia.

Maukkaita juttuja ovat dokumenttipätkiksi naamioidut irvimiset kummallisesta suomalaisten heimosta. Niissä vanhat ennakkoluuloiset saamelaisista kertovat filmit käännetään ylösalaisin ja kerrotaan vastaavia juttua suomalaisista.

Puhumattomat betonibunkkereissa piileskelevät suomalaiset paljastuvat eräässä pätkässä puhetaitoisiksi, kun saavat korvalleen pienen mustan laatikon.

Härskeimmästä päästä on kertomus lämmitettyjä katuja pitkin kipittävistä suomalaisnaisista, jotka eivät enää tarvitse karvapeitettä vaan ajavat häpykarvansakin pois, mutta liimauttavat ne uudestaan ripsiinsä. Samoin kylmyyttä eristävä mahanseudun rasva imetään ulos ja siirretään puskuriksi rinnan kohdalle.

Hassuimpia suomalaisia ovat samofiilit, jotka näyttävät ajoittain saamelaisemmilta kuin saamelaiset itse. Nämä ovat sitä mieltä, että saamelaisten pitäisi asua edelleen laavuissa ja pukeutua perinteisiin vaatteisiinsa.

Viihdemaailman julkkiksia bimbot tapaavat uskaliain tungettelevin kysymyksin. Kohteina ovat Jani Toivola, Frederik, Kike Elomaa, Anu Saagim, Rosa Meriläinen ja Johanna Tukiaisen siippa, saamelaisjulkkis Arto Länsman.

Käsitys saamelaisista pannaan uusiksi

Westin ja Aikion yhtenä tavoitteena on muuttaa kuvaa saamelaisista.

Aikio sanoo, että he ovat väsyneet selittämään maailmalla, etteivät kaikki saamelaiset ole poronhoitajia. Vain pieni vähemmistö heistä omistaa poroja.

West on tuskastunut saamelaisten villin alkuihmisen imagoon.

– On tylsää, että ihmiset ajattelevat etelässä, että saamelaiset on yhtä kuin porot. Se ei pidä paikkaansa. Eikä se, että ollaan käveleviä postikortteja.

– Eivät saamelaiset halua nähdä sellaista elokuvaa itsestään, missä he jutaavat aina porojen kanssa. Tämä on nykyajan saamelaisuutta, mitä te näette nyt. Toivottavasti se kelpaa suomalaisillekin

West uskoo, että saamelaispalautetta suurempi ongelma on se, että heille tulevat puhumaan sellaiset suomalaiset, jotka tuntevat saamelaisia:

– He sanovat, että eivät saamelaiset tällaisia ole.

– On ihan yhtä hyvin saamelaiskulttuuria olla Ivalossa vesicross-kisoissa riukuvaatteissa kuin kulkea saamelaispuvussa konferensseissa.

Molempien tekijöiden vakavammassa historiassa on saamelaispolitikointia ja -aktivismia, mutta tässä ohjelmassa he uskovat huumorin ja viihteen voimaan.

West ja Aikio sanovat muuttavansa hauskasti Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan luomaa humalaista nunnukanuu-käsitystä saamelaisista.