Lehtikuva/ Marty Melville

Maailma loppuu, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta miten ja milloin? Vaihtoehtoja on useita.

Hämeenkyrössä eläkepäiviään viettävä biologi Jussi Viitala ei päästä meitä helpolla. Viime vuonna ilmestyneessä Älykäs eläin -teoksessaan hän totesi, että me ihmiset olemme maailman ekosysteemin pahin häiriötekijä perimmältään sen takia, että meitä on viitisen miljardia liian monta.

Viitalan uusimman teoksen nimi Miten maailma loppuu? ohittaa pohdinnan siitä, tuleeko maailmanloppu vai ei. Viitalan mielestä on aivan varmaa, että maailmanloppu tulee, mutta milloin ja miten, siitä voi esittää erilaisia näkemyksiä. Niitä Viitala esittelee kirjassaan hyvin kansantajuisella tavalla.

Todennäköisimpänä uhkana ihmiskunnalle Viitala näkee väestöräjähdyksen. sillä meitä on jo nyt aivan liikaa. ”Nyt on jo menty yli kaikkien rajojen eikä väkiluvun kasvun loppua näy.” Viitala uskoo, että väestönkasvusta johtuvat ongelmat pahenevat vielä kymmeniä vuosia.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella aiemmin työskennellyt Viitala pitää väestönkasvua kaikkien ihmisestä itsestään johtuvien uhkakuvien ytimenä. Jos sitä ei saada kuriin, kaikki yritykset estää ilmastonmuutos, luonnonvarojen loppuminen, saastuminen ja muiden lajien häviäminen sukupuuttoon on Viitalan mielestä vain puuhastelua omantunnon rauhoittamiseksi.

Vielä on toivoakin

Se, miten tällaiselle tielle on jouduttu, ei Viitalan mukaan suinkaan ole sattumaa.

ILMOITUS

– Se oli aikoinaan poliittinen valinta, että lähdettiin tälle uusliberalismin linjalle, joka on osoittautumassa yhdeksi maapallon suurimpia onnettomuuksia. Kyllä tässä pikkuhiljaa toivonmenetys alkaa hiipiä mieleen.

Viitala ei kuitenkaan halua kirjallaan luoda ihmisiin epätoivoa tai paniikkia, vaan saada ihmiset miettimään asioita. Mutta onko kaiken tämän vyörytyksen jälkeen perusteita ylläpitää toivoa?

– Niin kauan kuin on elämää, on toivoakin. Yksi mahdollisuus voisi olla se, että saataisiin aikaan maapallonlaajuinen kuluttajaliike, joka boikotillaan pystyisi pistämään minkä tahansa kansainvälisen firman polvilleen.

Poliitikkoihin Viitala ei suuresti toiveita aseta.

– Valtiot ja poliitikot ovat näköjään niin naimisissa suurpääoman kanssa, ettei ole mitään mahdollisuuksia sitä kautta vaikuttaa. Silloin sen täytyy lähteä ruohonjuuritasolta. Mutta siinä on vielä se ongelma, että onko nyt jo liian myöhäistä.

Jussi Viitalan laajempi haastattelu ilmestyi Viikkolehden joulunumerossa 23.12.