Tiedelehti Science julkaisi muutamaa päivää ennen Durbanin ilmastokokousta nettisivuillaan artikkelin, joka varmasti herättää keskustelua.
Kyseessä on Oregonin yliopiston tutkijan Andreas Schmittnerin johtaman työryhmän raportti, jossa arvioidaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaikutusta ilmastonmuutokseen käyttämällä aineistona tietoja viime jääkauden tilanteesta.
Tuolloin, 19 000–23 000 vuotta sitten ei tietenkään ollut lämpömittareita. Siksi tietoa on hankittu epäsuorasti muun muassa jääkairauksilla sekä merenpohjan kerrostumia ja fossiileita tutkimalla.
Tutkijoiden itsensä mukaan he eivät kumoa hiilidioksidin vaikutusta.
Schmittnerin ryhmän arvio on, että jääkausi ei ollut niin kylmä kuin on oletettu. Tästä tehdään päätelmä tulevan ilmaston arviointiin: koska jääkauden aikana ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät vaikuttaneet ilmastoon, ei hiilidioksidi vaikuta ilmaston lämpenemiseen niin paljon kuin yleisesti oletetaan.
Vaihteluväli kapenee
Schmittnerin laskelmien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen esiteolliseen aikaan verrattuna nostaisi maapallon keskilämpötilaa vaihteluvälillä 1,7–2,6 celsiusastetta 66 prosentin todennäköisyydellä. Kaikkein suurin todennäköisyys olisi 2,3 asteen nousulla.
Vaihteluväli on huomattavasti kapeampi ja sen todennäköisin piste on alempana kuin tämän hetken arvovaltaisimmassa arviossa, Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuoden 2007 raportissa. IPCC:n mukaan lämpötilan nousu hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa olisi välillä 2,0–4,5 astetta. Todennäköisin luku olisi 3,0 astetta.
Schmittnerin ryhmä ei ole ensimmäinen, joka käyttää arvioita jääkaudesta tulevaisuuden ennustamiseen. Se on kuitenkin kerännyt entistä enemmän informaatiota aiempaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta.
IPCC:n aineiston runkona on sääasemilta kerätty ilmastotilasto 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Ilmastonmuutos peruutettu?
Tieto Schmittnerin tutkimuksesta lähti leviämään erityisesti sen jälkeen, kun BBC:n julkaisi siitä uutisen perjantaina. Maailman bulevardilehdistö riemuitsi, että ”ilmastonmuutoksella pelottelu on osoitettu vääräksi”.
Schmittner itse ei kuitenkaan väitä, että hiilidioksidi ei aiheuttaisi ilmaston lämpenemistä. 2,3 asteenkin lämpeneminen voi aiheuttaa dramaattisia seurauksia.
Schmittner on sanonut haastatteluissa, että jos hänen ryhmänsä tulokset ovat oikeita, ihmiskunta voi saada lisää aikaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Hallitusten on kuitenkin hänenkin mukaansa toimittava hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Ryhmä toteaa myös itse, että heidän raporttinsa pohjana olevat luvut jääkauden lämpötiloista ovat vain arvio. He varoittavat tekemästä ennenaikaisesti johtopäätöstä, että käsitys hiilidioksidin voimakkaasta vaikutuksesta ilmastoon olisi osoitettu vääräksi.
Kriittisiä kommentteja
Käynnistyneessä vilkkaassa keskustelussa on esimerkiksi Skeptical Science -nettisivuilla (joka on skeptinen ilmastoskeptikkoja kohtaan) julkaistu arvio, jossa huomautetaan Schmittnerin tutkimukseen liittyvistä ongelmista.
Arviossa todetaan, että useissa muissa tutkimuksissa on arvioitu maapallon keskilämpötilan olleen jääkausien aikana 4–7 astetta kylmempi kuin jääkausien välisenä aikana, Schmittnerin mukaan se olisi ollut vain 2,6 astetta. Tällä erolla on huomattava vaikutus lukujen perusteella tehtäviin johtopäätöksiin.
Edelleen arviossa huomautetaan, että vaikka Schmittnerin tulokset pitäisivät paikkansa, ne eivät leikkaisi pelkästään hyvin suurta lämpötilan nousua epätodennäköiseksi, vaan myös hyvin pienen lämpötilan nousun.
Edelleen, jos tulos pitää paikkansa, se osoittaisi, että oletettua pienempi lämpötilaero jääkausien ja niiden välisten kausien välillä aiheuttaisi dramaattisia muutoksia, kuten esimerkiksi merenpinnan nousemisen 120 metrillä.
Useissa kommenteissa on huomautettu, että ilmastoskeptikot eivät yleensä ole hyväksyneet jääkaudesta hankittujen tietojen perusteella tehtyjä päätelmiä. Pitääkö linja nyt, kun ne näyttäisivät osoittavan oletettua pienempää hiilidioksidin vaikutusta?