Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kulttuuriministeri sanoo työnantajien käyttävän veromuutosta keppihevosena yt-neuvotteluissa.

– Tilattavien lehtien arvonlisäverovapauden poistaminen oli yksi ikävistä päätöksistä, joita hallitusneuvotteluissa jouduttiin tekemään, totesi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) osallistuessaan perjantaina Yleisen Lehtimiesliiton keskustelutilaisuuteen Helsingissä.

Oikeisto ei hyväksynyt valtiontalouden vajeen paikkaamista progressiivista tuloveroa kiristämällä, eikä vasemmisto halunnut korottaa yleistä arvonlisäveroa, joka iskee kipeimmin pienituloisiin. Näin päädyttiin muihin veroratkaisuihin, joista yksi oli lehtitilausten verollepano.

Eduskunta hyväksyi torstaina lopullisesti hallituksen esityksen lehtitilausten siirtämisestä nollaverokannasta yhdeksän prosentin arvonlisäverokantaan ensi vuoden alussa.

– Kyse on verotuesta, ja se on edelleen verotuki, koska vero on vain yhdeksän prosenttia, Arhinmäki sanoi viitaten siihen, että yleinen arvonlisäveroprosentti on 23.

Vaikutuksista ei ole varmaa tietoa

ILMOITUS

– Kyllä se (veromuutos) hankaloittaa lehdistön tilannetta, mutta ei ehkä kuitenkaan siinä määrin kuin työnantajat ovat esittäneet, Arhinmäki arvioi.

Viestinnän Keskusliitto on arvioinut veromuutoksen johtavan jopa 2 500 – 3 000 työpaikan katoamiseen alalta.

Arhinmäki muistutti, että mediataloissa puhuttiin yt-neuvotteluista jo ennen kuin veromuutos oli edes esillä. Nyt veromuutosta käytetään keppihevosena jo aiemmin suunniteltujen henkilöstövähennysten perustelemiseen, hän epäili.

– Mutta varmasti muutoksella on työllisyysvaikutuksia, Arhinmäki myönsi.

Varmaa tietoa vaikutuksista ei kenelläkään voi etukäteen olla. Samassa tilaisuudessa alustanut Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka totesi, että on äärimmäisen arvaamatonta, miten veromuutos vaikuttaa lehtien tilaajamääriin.

Kulttuurilehtitukeen 10 prosenttia lisää

Yksi erityinen huolenaihe on ollut se, miten veromuutos vaikuttaa pieniin kulttuuri- ja mielipidelehtiin, jotka sinnittelevät opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman kulttuurilehtituen turvin. Tukea sai viime vuonna noin 150 lehteä, yhteensä reilun miljoona euroa.

– Nostimme tukea ensi vuoden budjettiin noin kymmenellä prosentilla, jotta nämä lehdet eivät menisi nurin ainakaan alv-korotuksen takia, Arhinmäki kertoi.

Puolueiden tiedotus- ja viestintätuki, jota muun muassa Kansan Uutiset saa, ei sen sijaan ole nousemassa. Tuki määräytyy puolueiden kansanedustajapaikkojen mukaan, ja puolueet itse päättävät, miten jakavat sen lehtien ja muun tiedotustoimintansa kesken.

Liittyessään Euroopan unioniin Suomi neuvotteli jäsenyyssopimukseen poikkeuksen, joka mahdollisti lehtitilausten nollaverokannan. Useissa arvioissa tämän oikeuden on tulkittu nyt päättyvän, kun nollaverokannasta luovutaan. Arhinmäki muistutti, että liittymissopimus sinänsä ei kuitenkaan muutu. Hänellä ei ollut varmaa tietoa, onko nollaverokantaan niin haluttaessa mahdollista palata tulevaisuudessa.