Palkansaajien tutkimuslaitoksen tai paremminkin sen edeltäjän Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen toiminnan käynnistymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Juhlan kunniaksi laitos tilasi ulkopuoliselta historioitsijalta, Helsingin yliopiston dosentilta Timo Soukolalta, laitoksen toiminnasta kertovan historiateoksen ”Vireä ja tarvittaessa ärhäkkä”.
Kirjassa ohitetaan laitoksen ja sen tutkijoiden tekemän työn tieteellinen esittely ja arviointi ja keskitytään näiden rooliin julkisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Samalla se kertaa Suomen talouden ja talouspolitiikan historiaa.
Teos alkaa itse asiassa jo vuodesta 1951, jolloin perustettiin E-liikkeen yhteydessä toiminut, Kamala-nimellä tunnettu Kansan markkinatutkimuslaitos, jossa silloinen SAK:kin oli mukana. Työväen taloudelliseen tutkimuslaitokseen päädyttiin vuoden 1971 alusta lähinnä SDP:n sisäisten riitojen jälkeen. TTT:ssä SAK:n asema oli vahvempi ja myös vasemmistopuolueet olivat sen toiminnassa mukana.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen aika tuli vuonna 1993, kun TTT:n rahoittajina olleet STS-Pankki ja E-liike katosivat. SAK:n ja sen jäsenliittojen lisäksi rahoittajiksi tulivat muut palkansaajakeskusjärjestöt Akava ja STTK. Siitä eteenpäin PT on toiminut palkansaajaliikkeen yhteisesti rahoittamana tutkimuslaitoksena.
Palkansaajien sparraaja
PT:n ja sen edeltäjän ja laitoksen tutkijoiden esittämät kriittiset näkemykset ovat tasaiseen tahtiin saaneet aikaan kiivasta julkistakin keskustelua. Usein näkemykset on yritetty kumota pelkästään viittaamalla laitoksen rahoittajatahoihin.
Yhtenä esimerkkinä keskustelun kiivaudesta ja tasosta Soukala nostaa esiin PT:n silloisen erikoistutkijan Juhana Vartiaisen joulukuussa 1997 tekemän esityksen, että omistusasumista pitäisi verottaa, koska omassa asunnossaan asuvat saavat rahallista hyötyä vuokralla asuviin nähden. Tämä kerrotaan julkisestikin tulonjakotilastoissa. Lehtikirjoitusryöpyn lisäksi Vartiainen sai kotiinsa häirintäsoittoja. Ekonomistikollegat myönsivät yksityisissä keskusteluissa Vartiaisen olevan oikeassa, mutta julkisesti he eivät sitä suostuneet sanomaan.
Mutta kiitosta ei ole aina tullut rahoittajiltakaan, sillä laitos on pitänyt kiinni itsenäisyydestään. Kirjan julkistamista juhlistamassa ollut SAK:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, työministeri Lauri Ihalainenkin myönsi toisinaan ajatelleensa, että ”hyvähän se on siellä kirjoitella, mutta tulkaa itse näihin pöytiin keskustelemaan”.
Ihalainen antoi erityisen paljon arvoa sille tuelle, jota laitos ja sen tutkijat ovat antaneet palkansaajajärjestöille taustakeskusteluissa.
– Ne tuottivat meille argumenttipatteria talouskeskusteluun.
Erityisesti Ihalainen nosti esiin PT:n tutkimustyön ja avun EU-jäsenyyttä ja EMU-ratkaisuja pohdittaessa.
PT juhlistaa merkkivuottaan 22. marraskuuta pidettävällä seminaarilla, jonka pääalustajana on taloustieteen Nobel-palkinnon saanut, globalisaatiokritiikistään tunnettu amerikkalainen Joseph Stiglitz.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana toimii Seija Ilmakunnas. Laitoksen nettisivut ja valtaosa työn tuloksista löytyvät osoitteesta www.labour.fi.