Lyytimäen mukaan valojen käyttöön liittyy usein näyttämisen halu. Omakotitalon pihapensaiden ja -puiden valaisemisessa voidaan tehdä ylilyöntejä, kun koko piha vaikuttaa joulukuuselta. Sosiaalisen aseman ilmaisemiseen kehitysmaissa voi riittää yksi palava sähkölamppu.
LED-valaisimien halpa hinta saattaa Lyytimäen mukaan johtaa siihen, että valoilla kilpailussa ihmiset menevät liiallisuuksiin. LED-lamput antavat aikaisempaa enemmän varsinkin sinistä valoa, minkä haitalliset vaikutukset näkyvät luonnossa ja ihmisten terveydessä.
Valosaasteen epäillään öiseen aikaan lisäävän naisten riskiä sairastua rintasyöpään. Vuorotyötä tekevien naisten mahdollisuus saada rintasyöpä on suurempi kuin päivätyöläisillä.
– Eläinkuntaan valosaasteen vaikutukset ovat kertaluokkaa suuremmat kuin ihmisille, Lyytimäki kertoo.
Kaupunkien ja muiden taajamien valot voivat sekoittaa yöllä muuttavien lintujen suuntavaiston. Petoeläinten saalistuskäyttäytyminen saattaa häiriytyä. Tutkijan mukaan useimmat eläimet ovat hämärä- tai pimeäaktiivisia.
Valosaasteen on arveltu vaikuttavan myös kasvien vuodenaikaisrytmiikkaan. Ulkovalaisimen vaikutuspiirissä kasvavan puun on huomattu pudottavan lehtensä myöhemmin kuin luonnonvalorytmissä elävän lajitoverin.
Valo taivaalle on tuhlausta
Maailmassa kuluu taivaalle menevän valon mukana energiaa hukkaan vuosittain miljardien eurojen arvosta. Välillisiä lisäkuluja koituu sähkövoimaloiden lisärakentamisesta ja käyttökustannuksista.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut valaistukseen käytetyn hiilidioksidipäästömäärän vastaavan yli kahta kolmatta osaa henkilöautojen tuottamista päästöistä.
Kaupungeissa ja varsinkin niiden liikekeskuksissa valo muodostaa monista eri kohteista tulevan häiritsevän sekamelskan. Sen psyykkisiä saati taloudellisia vaikutuksia on tutkittu tuskin lainkaan.
Lyytimäki arvioi, että yli puolet suomalaisista jää kotipiirissään vaille kokemusta nähdä linnunrata. Monet jäävät paitsi myös tähtitaivaan himmenemisen aiheuttamaa tunnetilaa. Rahassa valosaasteen aiheuttaman tunnehävikin arvoa ei pysty arvioimaan.
Valosaasteeseen ovat varmastikin ensimmäisinä havahtuneet tähtitieteilijät, joiden työntekoa valo haittaa suoraan. Tähtitieteilijät ovat mitanneet yötaivaan valoisuutta vuosikymmenten ajan.
Tiheästi asutussa Koillis-Italiassa valosaaste on lisääntynyt kymmenen prosenttia vuodessa 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin tultaessa. Los Angelesin maakunnassa USA:ssa yötaivas oli vuonna 2000 12 kertaa valoisampi kuin luontaisesti.
Lisää tietoa aiheesta perjantaina 18.11. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä