Anniina Säilynoja

Tupakkalain vaiheita 1995-2012

1995: Tupakointi työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä tiloissa kielletään, poikkeuksena ravitsemusliikkeet.

2000: Ravintoloita koskeva tupakkalain uudistus tulee voimaan asteittain. Tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi.

2003: Lakimuutos kieltää tupakkatuotteiden pakkauksista merkinnät, jotka antavat vaikutelman sen olevan vähemmän haitallinen kuin muut. Esimerkiksi vähätervainen ja kevyt.

2005: EU:n tupakkamainontaa koskeva direktiivi kieltää tupakkamainonnan ja tupakkasponsoroinnin rajat ylittävissä kulttuuri- ja urheilutapahtumissa.

2007: Tupakointi ravintoloissa ja muissa ravitsemusliikkeissä kielletään kesäkuuhun 2009 mennessä.

ILMOITUS

2010: Eduskunta hyväksyy tupakkalain muutosesityksen, jonka tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tupakointikielto laajenee koskemaan lasten ja nuorten ympäristöä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähellä.

2012: Tupakkatuotteiden esilläpitokielto tulee voimaan 1.1.2012.

Tupakkalain tiukennuksien myötä ajatus savuttomasta Suomesta on mahdollinen.

– Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi -tavoitetta, sanoo sosiaalipsykologi Matti Puohiniemi. Hän on tutkinut tupakka-asenteita 30 vuoden ajan.

Puohiniemi on tehnyt Suomen ASH ry:lle trendianalyysin suhtautumisesta tupakointiin vuosina 2002–2010. Sen mukaan tupakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi. Siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä.

Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä. Suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa.

Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Sen toiminta painottuu tupakkatuotteiden käytön loppumiseen ja aloittamisen ehkäisyyn, tavoitteena Savuton Suomi vuonna 2040.

Mainonnan päättyminen vaikutti

Puohiniemen mukaan tupakkamainonnan päättymisellä on ollut ilmeisen tärkeä vaikutus siihen kielteisempään suhtautumiseen tupakoinnissa.

Suomalaisten suhtautumisessa tupakointiin tapahtui radikaali muutos tutkimusjakson aikana. Yleisten tupakointikieltojen kannatus on noussut selvästi ja erityisesti ravintolatupakointia koskevien lakimuutosten jälkeen tyytyväisyys lainsäädäntöön on lisääntynyt.

– Vahvin syy suhtautua savuttomuuteen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin puuttuminen, sanoo Puohiniemi.

Muiksi syiksi puoltaa tupakointia sanottiin muun muassa ravintolan tunnelman katoaminen, työntekijöiden oma tupakointi ja nuuskan käytön lisääntyminen. Ne ovat nyt menettämässä kannatustaan ja Puohiniemi pitääkin niitä enemmänkin tekosyitä.

Ravintolatupakoinnin kielto koetaan myönteisenä

Savuttomuuden konkreettiset seuraukset puolestaan koetaan voimakkaan myönteisinä. Ravintolatupakoinnin kielto on muuttanut ravintola-asiakkaiden suhtautumista savuttomuuteen myönteisemmäksi riippumatta siitä, tupakoiko itse ja kuinka säännöllisesti tupakoi.

Positiivinen suhtautuminen on voimistunut myös ravintolatyöntekijöiden keskuudessa, kun laki on ollut pidempään voimassa.

Lakimuutokset näkyivät mediassa runsaana uutisointina ja keskusteluina. Ennen lain voimaantuloa keskustelu on saattanut olla erittäinkin kriittistä. Lakimuutosten jälkeen keskustelu on muuttunut myönteiseksi ja kielteisyys on jäänyt enemmänkin yksittäisiksi kommenteiksi keskustelupalstoilla.

Tupakka on myös tunnetta

Vuoden 1976 tupakkalain jälkeen Suomen savuttomuus on edennyt askel askeleelta.

– Määrätietoinen tupakkapolitiikka on mahdollistanut kehityksen. Ajatus savuttomasta Suomesta ei olisi ollut mahdollinen 20 vuotta sitten. Nyt visio savuttomasta Suomesta saattaa hyvinkin toteutua, sillä suomalaiset arvostavat savutonta elinympäristöä yhä enemmän, Puohiniemi sanoo.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat perillä tupakan terveysvaikutuksista. Pelkkä asiatieto ei kuitenkaan riitä, koska kyse on tunteista.

– Tupakoinnin yksityistymisen vuoksi on tupakoinnin vaaroja koskevan tiedottamisen mentävä tunnetasolle ja yksilön epämukavuusalueelle. On kerrottava, mitä vaikutuksia tupakoinnilla on juuri sinun elimistöösi, ja mitä vastaavasti saavutat, jos et aloita tupakointia tai lopetat sen heti.

– Nyt tarvitaan uusia ajatuksia siitä, miten tupakoinnin lopettaminen saataisiin käännettyä yksilön saavutukseksi: näiltä vaivoilta säästyin ja nämä ilot saavutin. Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa tupakoinnin ja tässä heitä pitää tukea tehokkaalla viestinnällä, kiteyttää Puohiniemi tulevaisuuden tupakkatyötä.

Tupakkalain vaiheita 1995-2012

1995: Tupakointi työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä tiloissa kielletään, poikkeuksena ravitsemusliikkeet.

2000: Ravintoloita koskeva tupakkalain uudistus tulee voimaan asteittain. Tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi.

2003: Lakimuutos kieltää tupakkatuotteiden pakkauksista merkinnät, jotka antavat vaikutelman sen olevan vähemmän haitallinen kuin muut. Esimerkiksi vähätervainen ja kevyt.

2005: EU:n tupakkamainontaa koskeva direktiivi kieltää tupakkamainonnan ja tupakkasponsoroinnin rajat ylittävissä kulttuuri- ja urheilutapahtumissa.

2007: Tupakointi ravintoloissa ja muissa ravitsemusliikkeissä kielletään kesäkuuhun 2009 mennessä.

2010: Eduskunta hyväksyy tupakkalain muutosesityksen, jonka tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tupakointikielto laajenee koskemaan lasten ja nuorten ympäristöä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähellä.

2012: Tupakkatuotteiden esilläpitokielto tulee voimaan 1.1.2012.