Jarkko Mänttäri

Tänään on ylikulutuspäivä. Maailma elää tästä päivästä lähtien loppuvuoden yli luonnonvarojensa.

Tänään on ylikulutuspäivä eli päivä, josta eteenpäin ihmiskunta tänä vuonna elää yli varojensa eli yli sen, mitä maapallo vuodessa tuottaa.

Global Footprint Nerwork on laskenut kymmenen vuoden ajan päivän, jolloin maapallon luonnonvarojen kulutus ylittää vuotuisen tuotannon.

Nyt siihen menee vajaat kymmenen kuukautta.

Kaikki, mikä hidastaa päästöjä ja vähentää niitä, on oleellisen tärkeää, myös puiden pitäminen pinossa.

Muutos on kolme päivää vuodessa

Ylikulutuspäivä oli viime vuonna jo elokuussa, mutta tarkentunut laskutapa palautti sen syyskuun loppuun. Tarkennuksen mukaan myös viime vuonna vuotuinen luonnonvarakulutus tuli täyteen samoihin aikoihin eli syyskuun lopulla.

ILMOITUS

– Nykyisen laskutavan mukaan ylikulutuspäivä aikaistuu keskimäärin kolmella vuorokaudella vuodessa, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sauli Rouhinen kertoo.

Yli luonnonvarojen on kulutettu 1970-luvulta lähtien.

Istuta puu, suosi sammalta

Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Rouhinen muistuttaa siitä, että jokainen voi vaikuttaa ylikulutuksen aiheuttamiin ongelmiin omilla valinnoillaan.

– Istuta puu, hän ehdottaa ja toteaa sen unohtuvan usein, että maailma tarvitsee metsiä, soita ja muita hiilinieluja selvitäkseen.

Puun voi istuttaa mihin tahansa, vaikka Suomeen.

– Istutuspaikalla ei ole väliä, koska ilmakehä on yhteinen, Rouhinen toteaa.

– Kaikki se hiilidioksidi, joka saadaan pois, on plussaa.

Kannattaa suosia nopeasti kasvavia puita, kuten haapaa ja leppää.

– Voi vaikka istuttaa pylväshaapaa koristeeksi.

Lehtipuut kasvavat meillä nopeasti, mutta havupuukin on hyvä valinta, sillä se aloittaa aikaisemmin keväällä ja lopettaa myöhemmin syksyllä yhteyttämisen. Kannattaa myös suosia sammalta, sillä se yhteyttää jopa hyvinkin viileinä aikoina.

Älä ojita suota

Samalla lailla toimii se, että jätetään rakentamatta, esimerkiksi peittämättä asvaltilla luonnon alueita, jotka jo toimivat hiilinieluina. Ja istutetaan poistetun tilalle uutta.

– Metsä on tärkein. Suomi voi tukea globaalisti metsitystä, sillä meillä se osataan.

Niin Suomi on tehnytkin, esimerkiksi osallistumalla ja rahoittamalla kehitysapuhankkeita, joissa istutetaan puita.

Suomen synti taas on soiden kuivattaminen.

– Ojitettaessa suosta alkaa purkautua hiilidioksidia ilmakehään. Synti kasvaa, kun turve vielä poltetaan nopeasti, Rouhinen sanoo ja suosittelee takaisin soistamista.

Lopeta karppaus

Rouhinen toteaa, että maapallon kannalta juuri hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ykköstavoite.

– Meillä on mahdollisuus tehdä valintoja ja niitä kannattaa miettiä erityisesti asioissa, joihin meillä kuluu eniten energiaa. Ne ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka, Rouhinen luettelee.

Puun istuttamisen lisäksi voi tehdä muutakin sen edistämiseksi. Listalla on samoja asioita, joita ylipäätään painotetaan tiellä kestävään kehitykseen.

– Luovu lihasta. Karppaus ei ole linjassa luonnonvarojen säästämisen kanssa, Rouhinen tokaisee ja muistuttaa siitä, että lihantuotanto syö paljon enemmän luonnonvaroja kuin kasvisten tuotanto.

Karppaus on laihduttava dieetti, jossa suositaan lihan syömistä.

Älä polta puuta

Jos puu tuli kuitenkin kaadettua, sitä ei kannata polttaa. Mieluummin siitä kannattaa rakentaa talo tai huonekalu, jolloin hiilidioksidi pysyy varastoituna puuaineksessa.

– Sama tapahtuu vaikka halkopinossakin, jos sitä ei päästetä lahoamaan, Rouhinen vinkkaa.

Mutta mitä järkeä on pitää puita pinossa?

– Pino toimii hiilidioksidivarastona niin kauan kuin sitä ei polteta. Silloin puun keräämää hiilidioksidia ei päästetä takaisin ilmakehään.

Rouhinen korostaa, että tämä on tärkeää, koska nyt on kyse aikataulusta.

– Nyt pöllytämme taivaalle hiilidioksidia kiihtyvällä vauhdilla. Kaikki, mikä hidastaa päästöjä ja vähentää niitä, on oleellisen tärkeää, myös puiden pitäminen pinossa.