Lehtikuva/ ROBERTO SCHMIDT

Nälkä

Tuoreimpien arvioiden mukaan maailmassa on noin miljardi nälkää näkevää. Se on enemmän kuin Yhdysvaltain, Kanadan ja Euroopan unionin yhteenlaskettu väestö. Joka seitsemäs ihminen menee nälkäisenä nukkumaan.

Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan nälkä on maailman suurin terveysriski. Se tappaa enemmän kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.

65 prosenttia maailman nälkää näkevistä elää näissä seitsemässä maassa: Intia, Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta, Bangladesh, Indonesia, Pakistan and Etiopia.

Naisia maailman väestöstä on hieman yli puolet, mutta nälkää näkevistä naisia on 60 prosenttia. Joka neljäs lapsi kehitysmaissa on alipainoinen.

Afrikan uusimman nälänhädän pääsyy eivät ole islamistikapinalliset eikä ilmastonmuutos. Ihmiset kuolevat nälkään, koska elintarvikkeiden hinnalla spekuloivat sijoittajat ovat aiheuttaneet ruokakriisin.

Miljardi ihmistä näkee nälkää. Nopeimmin nälkä leviää nyt Afrikan sarvessa, jossa on käynnissä pahin nälänhätä vuosikymmeniin.

ILMOITUS

Kuivuuden, konfliktien ja muiden vastaavien syiden lisäksi nälkää tuottaa nyt myös sijoittajien ahneus. Ruoka on ennätyskallista, koska sen hintaa nostavat maailman raaka-ainepörsseissä toimivat spekulantit. Pelkästään tänä kesänä 44 miljoonaa ihmistä putosi köyhyysrajan alapuolelle ruuan hinnan kallistuttua, arvioi Maailmanpankki. Tällöin puhutaan ihmisistä joilla on käytettävissään selvästi alle euro päivässä.

Löysä raha on aiemmin synnyttänyt ”uuden talouden” teknologiakuplan ja viimeksi puhkesi Yhdysvaltain asuntolainakupla. Sen ja vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen suurinta tuottoa etsivää rahaa on virrannut pelaamiseen raaka-aineiden hinnoilla. Elvytys- ja pankkien pelastuspaketit toivat vielä markkinoille entistä enemmän levotonta rahaa.

Tuloksena on uusi hintakupla. Nyt ruuan hinta on jo rikkonut edellisen, vuoden 2008 ruokakriisin ennätystason. YK:n elintarvikejärjestön FAO:n mukaan kaiken kaikkiaan ruuan hinta nousi vuodessa 39 prosenttia, viljan jopa 71 prosenttia.

Tämä on mahdollista, koska elintarvikemarkkinat kokivat muodonmuutoksen. Niistä on tullut osa finanssimarkkinoita, kirjoitti saksalainen Der Spiegel -lehti äskettäin.

Goldman Sachs loi ruokakriisin

Miten tässä näin kävi, että ruuasta, ihmisen perustavimmasta tarpeesta, tuli spekuloinnin ja rahanteon väline?

Historioitsija Frederick Kaufman osoitti keväällä Foreign Policy -lehdessä syylliseksi investointipankki Goldman Sachsin. Vuonna 1991 tämän maailman mahtavimman investointipankin terävät aivot oivalsivat, ettei mikään tässä maailmassa ole niin arvokasta kuin jokapäiväinen leipä. Pankki synnytti uuden 24 raaka-aineen hintaa seuraavan investointituotteen, mikä sekoitti muun muassa vehnämarkkinat ilman että sen rahastot koskaan omistivat viljaa.

Koko 1900-luvun vehnän reaalihinta oli laskenut Yhdysvalloissa. Goldman Sachs ja sitä seuranneet muut kansainväliset investointipankit loivat keinotekoisen kysyntäsokin. 2000-luvulla kevätvehnän hinta noin viisinkertaistui.

Syntyi helvetinkone: mitä kalliimmaksi ruoka tulee, sitä enemmän investointirahaa virtaa raaka-ainerahastoihin ja ruuan hinta nousee edelleen. Edellinen vuoden 2008 globaali ruokakriisi oli niin vakava, että se synnytti ruokamellakoita 30 maassa.

FAO:n mukaan enää kaksi prosenttia elintarvikkeiden futuurikaupasta koskee oikeaa, konkreettista ruokaa. Sitä ennen 98 prosenttia myydään finanssimarkkinoilla, joilla ollaan kiinnostuneita vain nopeista voitoista. Vuonna 2009 Goldman Sachs tienasi tällaisella spekuloinnilla viisi miljardia dollaria, yli kolmanneksen tuloksestaan.

Laajemmin ruokakriisin taustoista kerrottiin perjantaina 23.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

Nälkä

Tuoreimpien arvioiden mukaan maailmassa on noin miljardi nälkää näkevää. Se on enemmän kuin Yhdysvaltain, Kanadan ja Euroopan unionin yhteenlaskettu väestö. Joka seitsemäs ihminen menee nälkäisenä nukkumaan.

Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan nälkä on maailman suurin terveysriski. Se tappaa enemmän kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.

65 prosenttia maailman nälkää näkevistä elää näissä seitsemässä maassa: Intia, Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta, Bangladesh, Indonesia, Pakistan and Etiopia.

Naisia maailman väestöstä on hieman yli puolet, mutta nälkää näkevistä naisia on 60 prosenttia. Joka neljäs lapsi kehitysmaissa on alipainoinen.