Jarmo Lintunen

Silvia Modig on vahvasti sitä mieltä, että sanoja pitää varoa.
– Sanat ovat politiikkaa. Niillä vaikutat siihen, miten ihmiset suhtautuvat asioihin.

– Norjalaiset eivät ole mennet paniikkiin eivätkä vaadi tiukennuksia lainsäädäntöön. He ovat sitä mieltä, että nyt otetaan ihan rauhassa ja mietitään, Silvia Modig sanoo.

Kansanedustaja Silvi Modig (vas.) oli tiistaina Oslossa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa ja kuuli paljon norjalaisten näkemyksiä siitä, miten suojella avointa yhteiskuntaa heinäkuisten Oslon terrori-iskun ja Utøyan joukkomurhan jälkeen.

Hän korostaa, että norjalaisten pääviesti on säilyttää avoin yhteiskunta.

Norjassa ei uskota, että joku aselain tiukentaminen olisi ratkaisu.

– Norjalaiset eivät suostu sulkemaan yhteiskuntaansa vihateon vuoksi. Heidän mielestään mitään sellaista ei saa tehdä, mikä uhkaisi avointa yhteiskuntaa. Heidän mielestään muutos parempaan tulee avoimuuden, koulutuksen ja tiedon kautta.

– Norjassa ei uskota, että joku aselain tiukentaminen olisi ratkaisu, jolla vältyttäisiin siltä, että jotkut päätyvät joukkosurman tekemiseen.

ILMOITUS

Optimistista keskustelua

Modigin mielestä norjalainen keskustelu poikkeaakin mittavasti siitä, miten Suomessa on keskusteltu suomalaisista koulusurmista.

– Täällä on vaadittu sisäministerin päätä vadille, aselakeihin tiukennuksia ja kovempia rangaistuksia, hän kertaa.

– Norjalainen keskustelu on paljon rakentavampaa, hedelmällisempää ja optimistisempaa.

– Meillä korjataan laastarilla. Norjalaiset menevät syvemmälle, kysyvät, että mistä johtuu, että joku syrjäytyy tai jollekin syntyy ihmiskuva, joka näkyy jonkun Halla-ahon ja sen kavereiden kommenteissa.

Ei pidä sotkea

Modig toteaa, että toki norjalaiset puhuivat maahanmuuton ongelmista joukkomurhaa seuranneessa keskustelussa, mutta toisin kuin suomalaiset.

– He painottavat sitä, että kulttuurien törmäyksestä voi seurata ongelmia, mutta nämä ongelmat pitää erottaa sosiaalisista ongelmista. Jos maahanmuuttajat ghettoutuvat ja heillä on paljon työttömyyttä, siitä seuraa sosiaalisia ongelmia.

Norjassa yhteisöllisyys on lisäksi voimistunut joukkosurman jälkeen.

– He sanovat, että ovat hitsautuneet uudella tavalla yhteen. Siellä pitävät rabbit, imaamit ja papit yhteisiä kokouksia. Eri uskontokunnat ja etniset ryhmät pitävät yhteyttä ihan oikeesti.

Sanojen varomista

Modig arvioi, norjalaisilta kannattaisi oppia sanojen varomista. Modigin mukaan norjalaisessa keskustelussa sanaa vihapuhe ei kuule usein.

– Silti siellä painotettiin sitä, että sanat ovat politiikkaa. Norjalaiset on valovuosia meidän edellä tässä pohdinnassa, hän arvioi.

– Meidän pitää oikeasti ymmärtää se, että tietynlainen kirjoittelu ja puhe rakentaa kuilua ihmisryhmien välillä ja estää avoimen keskustelun, mikä taas estää ongelmien ratkaisemisen. Siksi pitää olla tarkka sen suhteen, mitä sanoo. Sanat ovat politiikkaa.