Juha Drufva

SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan työkyvyn tukemista ei oteta työpaikoilla tosissaan.

Sairausvakuutuslain edellyttämä suunnitelma työntekijöiden työkyvyn tukemisesta puuttuu SAK:n kokoamien tietojen mukaan suurimmalta osalta työpaikoista. Suunnitelma työkyvyn hallinnasta on tällä hetkellä vain neljällä työpaikalla kymmenestä.

Pienillä alle 20 työntekijän työpaikoilla suunnitelma on vasta 25 prosentilla. Tämä käy ilmi SAK:n luottamusmiespaneelin kyselystä, johon vastasi syyskuun alussa 770 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

– Kaikkein pienimmät työpaikat eivät ole mukana paneelissa, mutta prosenttiluku niillä työpaikoilla on todennäköisesti vielä alhaisempi, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.

Keskustelussa työurien pidentämisestä on vahvasti noussut esille se, miten suuri merkitys työpaikkatason toimilla on työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä. Keskeinen elementti siinä on työpaikalla tehtävä työterveysyhteistyö ja panostaminen työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työkyvyn tukemiseen.

– Tätä tavoitetta tukee kuluvan vuoden alussa tehty sairausvakuutuslain muutos, jonka mukaan työpaikalla on oltava työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä laatima suunnitelma kokonaisvaltaisesta työkyvyn hallinnasta. Suunnitelma on ehtona, että työpaikka saa paremman korvauksen järjestämänsä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, Haring sanoo.

ILMOITUS

Työoloja ei muokata

Työpaikoilla kaivataan valmiutta työolojen muokkaamiseen Seuraamalla työntekijöiden sairauspoissaoloja voidaan arvioida työpaikan työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilaa. Sairauspoissaolojen seurannasta on luottamusmiesten mukaan sovittu seitsemällä työpaikalla kymmenestä. Seuranta ei kuitenkaan riitä silloin, kun halutaan tukea niiden työntekijöiden jatkamista työelämässä, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut. Oleellista silloin olisikin työn mukauttaminen vastaamaan työntekijän voimavaroja.

Seitsemän kymmenestä luottamusmiehestä arvioi, että heidän työpaikallaan olisi mahdollista muokata työtä ja työoloja siten, että työntekijä voi jatkaa työssä, vaikka työkyky on jostakin syystä heikentynyt. Sen sijaan vain vajaa puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisella puolella 62 prosenttia vastaajista uskoi työnantajan valmiuteen, mutta teollisuudessa vain 43 prosenttia. Enemmän uskoa työnantajan halukkuuteen muokata työoloja on isoilla työpaikoilla selvästi enemmän kuin pienillä. Ero yli 50 ja alle 20 työntekijän työpaikkojen välillä oli yli 15 prosenttiyksikköä.

Haringin mukaan olisi tarpeen pohtia, miten työpaikkojen valmiuksia työolojen mukauttamiseen voitaisiin edistää.